8 PÄIVÄÄ!
Mihin tämä aika menee? Herranperkele sentään, viikon päästä lauantaina se kauan odotettu hetki koittaa ja lavalle ampastaan Jyväskylän NFE-karsinnoissa!
Ajatus kisalavasta on aina ollut siellä jossain tulevaisuudessa. ”Sitten vuoden päästä”, ”puolen vuoden päästä”, ”parin kuukauden päästä vasta”, ja nyt se on jo viikon päässä. Ihan hullua! 😀
Hyvin on dietti edennyt ja tässä vedetään viimeistä kovaa viikkoa treenien suhteen. Ensi viikolla on viimeistely viikko ja treenit muuttuu sunnuntaijumpiksi ja aerobiset vähenee. Silloin levätään ja rentoudutaan niin paljon kuin mahdollista. Mä olen todella positiivisesti yllättynyt miten ”helpohkosti” tämä koko prokkis on mennyt. Mä oletin tästä dietistä paljon pahempaa ja ikävempää. Mutta hyvin täällä vielä pyyhkii noin tilanteeseen nähden. Toki väsyttää välillä tosi paljon, pinna palaa sadasosa sekunnissa ja oon aika kärttynen + flegmaattinen vaimo ollut kotona. Mä en muista enää mitään ja päivät menee aika usvassa. Sitä tekee ja suorittaa sen mitä pitää ja sitten sohvalöhö. Kiitos rakas Antti, että oot ymmärtänyt ja tukenut koko ajan mua. <3 Mutta näitä lukuunottamatta on kuitenkin hyvä pössis ollut ja motivaatio pysynyt katossa. Mua on ehkä kolme kertaa ärsyttänyt lähtee salille mutta sinne on menty ja jokainen aerobinen on hölkätty menemään. Asenteestahan se on kiinni miten tässä pärjää, onko ne fiilikset hyviä vai kurjia.
”MITÄ, vielä 10 toistoa lisää?!?” (näytän aina niin fiksulta)
Ruokia nipsastiin vasta nyt tämän viikon alussa lisää sitten heinäkuun. Suhteellisen hyvällä ruokamäärällä on siis menty loppuun asti. Nyt treenipäivinä ns. kunnollista hiilaria on vain 4 pienen riisikakun verran. Muutoin ruoan kanssa vain paaljon kasviksia. Treenin välipäivinä ei kasvisten lisäksi ole muuta hiilaria. Musta on tullut kurkun suurkuluttaja, menee yksi pötkö päivässä. 😀 Treenipäivien kalorit on 1400kcal hujakoilla ja lepopäivät hieman päälle 1100kcal.
Tämä viimeinen kova viikko on ”suolaviikko”. Suolaa siellä ja suolaa täällä. Suolaa ruoassa, suolaa salaatissa, suolaa treenijuomassa. Mun kurkut ja tomaatit kirjaimellisesti ui suolassa. Vedän päivässä 10g lisättyä suolaa ja voin kertoo että olo on sen mukainen. Ensimmäinen päivä oli ihan kamala, vatsassa kipristeli, voin pahoin ja meinas tulla ruoat ylös. Toi määrä suolaa on ihan sikana! 😀 Nyt alkaa hieman tottumaan, ei tule niin pahaa oloa enää. Vettä menee varmaan 5-6L päivässä. Tämä suolatankkaus sen takia, että ensi viikon viimeistelyt onnistuu astetta paremmin. Mun veikkaus on, että suola jätetään pois > nesteet poistuu > kroppa kutistuu entisestään. Yhden tai kahden päivän pieni tankkaus on myös edessä ensi viikolla, riippuen miltä kuontalo näyttää.
Tältä kondis näytti viime viikolla. Valkoiselta ja mustelmilla varustetulta. 😀
Kun ostin noi biksut niin alaosa ei mahtunut edes päälle. Tai mahtui mutta pelkäsin, että se ratkee liitoksistaan. Viime viikolla vasta kokeilin biksuja uudelleen päälle ja olipa suuri helpotus nähdä, että alaosa mahtuu ja istuu, enkä pursua siitä yli. Painoa on nyt sellainen 59,6kg. Vaaka kävi jo kerran tasan 59kg lukemassa mutta sitten alkoi tuo suolan mättäminen. Luonnollisesti on ”hitusen” nestettä kropassa.
Dietti mennyt just niin kuin pitää. Rasvat on tirissyt ja lihat on pysynyt. Ylempi 12.4.2015 vs. alempi 5.9.2015.
Otin nyt pitkän viikonlopun vapaaksi töistä, että saan keskittyä täysillä tekemään viimeiset kovat treenit ja saan aikaa levätä kunnolla. Unet on ihan hitusen huonontuneet mutta vielä kuitenkin nukun noin 3-4h putkissa suhteellisen hyvin. Lähinnä herään kuselle tuon jäätävän vesimäärän takia mitä tulee juotua.
Ensi viikolla olen vain 3 päivää töissä. Torstaina vapaille ja suunta kiropraktikolle avaamaan paikat, jotta poseerauksissa saa väännettyä itsensä kunnolla asentoihin. Kirolta sokerointiin ja sieltä kampaajalle tuunaa tukka. Perjantaina on lähtö puolen päivän aikaan Jyväskylään. Hitto se on lähellä! 😀
Mua ei ole vielä pahemmin jännittänyt. Moni siitä kyselee ja lähinnä sen jatkuvan ”jännittääkö jo?” kyselyn takia tässä alkaa sitä lavamomenttia miettimään ja sen myötä jännittämään. Saa nähdä ketä tuttuja sinne ilmaantuu kannustamaan. Antin lisäksi ainakin yksi asiakkaani on tulossa paikan päälle.
Näiden karsintojen jälkeen on sitten lupa syödä loppu lauantai-ilta melkeimpä mitä vain. Tehdään Antin kanssa iso kasa makaroonilaatikkoa kotiin valmiiksi ja paluumatkalla käydään jossain syömässä. Mikäli jatkopaikka irtoo niin ruotuun paluu on heti sunnuntaina. Mutta sen näkee sitten miten eukon käy. Mihin mun rahkeet riittää. 🙂
Seuraava postaus on sitten kisojen jälkeen teemalla ”miten meni noin niiku omasta mielestä”. Nyt peukut pystyyn ja onnenpotkut persuksille.
IIK! 😀
Isosti tsemppiä kisoihin! 🙂
KIITOOS! 🙂