Pieni, suuri sana – ilo
Olen todella otettu siitä, että olen saanut pyyntöjä kavereilta auttaa heitä paino-ongelmissa ja kropan muokkaamisessa. Olen iloinen siitä, että he uskovat minuun ja uskovat minun ”käsiinsä” itsensä. Annan heille pienen potkaisun perseelle ja näytän yhden polun jota pitkin lähteä tarpomaan. Heidän asiakseen jää se mennäkkö vaiko eikö sitä polkua pitkin eteenpäin. Itsekin aikoinaan sain potkun kankkuun. Sen potkun antoi Antti, lähdin polulle ja sinne jäin. Kaikkia heitä koitan mahdollisimman paljon opastaa, zemppata ja ohjata terveellisimmille raiteille elämässä. Välillä tuntuu, että olen heitäkin enemmän intona siitä että saan auttaa. Näen unia kuntosaliharjotteista, sarjoista ja toistojen määristä ja ruokaohjeiden tekemisestä. Sitä tuntee vilpittömästi niin paljon iloa toisen puolesta kun hän onnistuu. Tänään tuli 1kk täyteen Tiian eli koekaniinin treenauttamisesta, vielä toinen kuukausi jäljellä tätä prokkista. Sen jälkeen nähdään jäikö Tiia koukkuun vai vaihdetaanko polkua. En kyllä usko, että hänen suunta vaihtuu. Se muija on ihan mieletön. Tiia on noudattanut ruokavaliota täysin 100% ja tuloksista sen näkee. Mitä lukemia! Muija on kapostonut vyötäröstä 5cm, laihtunut 1kk:ssa 3,5kg ja kaikki rasvapihtimitat olivat tuleet kolmesta viiteen milliä alaspäin. Iso peukku! Veikkaan, että Tiian motivaatio nousi aivan uusiin lukemiin nämä konkreettiset tulokset ja erot itsessään nähdessään. Haluaisin kovin lisätä tänne kuvat Tiian 1kk muutoksesta mutta kunnioitan hänen halua olla näyttämättä itseään alusvaatteissa niin kauan kun kroppa on työn alla. Jos sama tahti jatkuu niin seuraavat 2kk jälkeiset kuvat ovat jo todella huomattavan eron omaavia verrattuna lähtökohtaan. Tiian lisäksi työn alla on kolme muutakin kaveriani. Yhdelle tehtynä ruokavalio nopeaan painon pudotukseen, 3 päivää takana ja reipas 1kk edessä. Odotan innoissani jo ensimmäisen viikon tuloksia. Niitä tulee hänen vaakalukemaan jos ruokavaliossa on pysytty täydellisesti. Toiselle tein kotona toteutettavan treeniohjelman, joka huomenna käydään läpi liike liikkeeltä. Kolmannella on tilauksessa ruokavalio sekä treeniohjelma, niitä aletaan puskemaan eteenpäin ensi maanantaina. Kaikkia nämä ovat täysin erilaisia keissejä keskenään eri tavoitteilla. Ja sehän tekeekin tästä mielenkiintoista.
Sain myös ensimmäisen ohjattavan Bodycampin kautta. Hän 24-vuotias tyttö, jolla on sama haave kisalavoista kun minulla. Tämän takia hän minut kuulemma valitsikin. En tosin tiedä vielä, että milloin hän kisalavalle haluaisi nousta mutta asetan hänelle omat tavoitteet ja niiden ylöskirjaamiset heti ensi tapaamisella. Meillä on edessä 7 yhteistä tapaamista (alkaen ensi viikosta) joka tarkoittaa, että puolet PT-kurssin työharjoittelusta kuitataan sillä. Odotan sitä, että pääsen opastamaan häntä, ensimmäistä kertaa henkilöä jota en tunne entuudestaan. Tässä kohtaa mitataan se opastus ja ohjauskyky. Kuinka osaan kertoa hänelle miten tehdä niin että ymmärtää sen.
Myös oma dietti on kokenut ilon pilkahduksen. Vaaka on tipahtanut kahdessa päivässä -400g ja ollaan vihdoin uudessa alimmassa lukemassa tämän dietin osalta mikä on 57,6kg. Kun päästään alle 57kg eli vielä -700g pois niin palkitsen itseni uusilla räpsyillä. 🙂 Etenemistä on todennäköisesti auttanut se, että jätin hedelmät pois ruokavaliosta ja nipistin kaloreita (valitettavasti tuskin ne Burn-nappulat kuitenkaan). Olen varmaankin herkkä fruktoosille, eli hedelmäsokerille. Aina kun söin omenan tai banaanin vatsani turposi lähes samantien kivikovaksi palloksi ja olosta tuli äärimmäisen epämukava. Nyt viikko ilman hedelmiä eikä moista turpoamis ongelmaa enää ole. Ruoan jälkeen on vain hyvä kylläinen olo ja vatsa on normaalin täysi eikä turvonnut.
Kyykkäystreenit ovat alkaneet hyvin. Viikko takana ja iso ero tekniikassa havaittavissa parempaan. Olen siis itsekin saanut jälleen lisää ymmärrystä ja tajua siihen kuinka se pitää tehdä. Olen oivaltanut heikkouteni ja parannan niitä. Kyykkäys kuulostaa helpolta mutta sitä se ei ole. Se on koko kropan liike, todella kokonaisvaltainen ja kun lisätään päälle vielä painoa niin siinä ei saa ryssiä. Jos sitä ei tee oikealla tekniikalla niin pidemmällä tähtäimellä joku paikka sanoo niks tai poks. Mulle riittää tässä kohtaa se, että olkapää ja lonkka on vihoitellut joten parempi oppia tämä nyt kantapään kautta oikein. Ei lisää eikä enempää minkään sortin loukkaantumisia. Hyvällä mallilla ollaan, pieniä viilauksia vailla. Yksi kuukaus pyhitettynä kyykkäykselle ei ole vuodessä yhtään mitään. Ja siis sehän on parasta persetreeniä joten haitaksi sen paljous ei tule olemaan. 😉
Pitkästä aikaa paljon positiivista asiaa ja paljon hyviä pieniä juttuja, kehitystä ja edistystä kohti parempaa, eikä vain minun osaltani. Mutta se juttu, että saan olla mukana niissä kaikissa tekee tästä super huippua!
Seuraava facebook-saitti toimii hyvin motivaatio buusterina, suosittelen!
http://www.facebook.com/fitnessquotes2?ref=stream
