Nyt kävi näin.
Nuppi alkoi eilen sprakaamaan sitä tahtia että lopputuloksena syötiin suklaata.
Päivä alkoi erittäin, erittäin väsyneesti niin kuin kirjoitin mutta se jatkui ja päättyi siihen, että vain itkin ja hajoilin vailla mitään syytä. Samaan aikaan olotila oli ahdistunut, hermostunut, vituuntunut, vihainen ja vain siis hajalla. Pahin henkinen krapula mitä voit vaan kuvitella.
Vierestä seuraajana Antti päätti että tämä dietti loppuu nyt tähän. Vedin sen alkuperäisen suunnitellun 2 vko täydellisesti ohjeiden mukaan ja tuloksia syntyi. Tämä viimeisin viikko oli pelkkää extraa ja minun oma asettama lisäkuurin jatko. Hän sai vakuutettua minut siitä että 3 päivää sinne sun tänne ei tule näkymään tai muuttamaan tulosta niin merkittävästi että sillä olisi jotain väliä, sillä parilla päivällä ei ole mitään väliä, varsinkaan vielä. Eikä se näy tuloksissa. Mä en ole astelemassa lavalle vielä ainakaan vuoteen joten ei ole pakko kärsiä noin kamalasta henkisestä pahasta olosta, kärsitään se sitten kun se on pakko. Niin ja tulokset olivat rasvapihtien mukaan täysin samat kun kuurin 2vkon mittauksen jälkeen, reisi lukema nyt varmuudella sen 21mm kun viimeksi se heitteli 20-22mm mitoissa.
Täten tämä tehokuuri-dietti loppui ja syötiin Antin kanssa suklaalevy puoliksi, se mansikka-vanilija joka tuolla kaapissa oli huudellut jo. Sekä lisättiin rasvaa ja hieman hiilaria päivän annoksiin.
Niiden vaikutus näkyi heti. Nukuin paljon paremmin, heräsin vain kerran. Olo oli levännyt ja iloinen eikä masentunut ja hajalla niin kuin edellisinä aamuina. Jaksoin reippaasti päivällä mennä salille tekemään kyykkypäivän ja sehän meni todella mallikkaasti. Salin jälkeen iskälle saunomaan ja saunasta ruokapöytään, aah kinkkukiusausta, perunaa ja leipää. I were in heaven!
Tämän jälkeen vielä makuunista 300g karkkia kouraan ja siskolle väyjymään elokuva. Nyt on masu jälleen hiilaripöhöllä mutta olo on mitä loistavin. Miten voikaan vaikuttaa ruokamäärä ja se että syö hiilaria niin näin paljon fiilikseen. Ihan eri neiti tänään katsoi peilistä kuin eilen. Olen iloinen ja sitä olotilaa on kaivattu.
Iloisuutta lisäsi myös uutinen siitä että tammikuussa Antin kanssa lähdetään jonnekin kauas kauas pois, missä palmut huojuu ja vesi on turkoosia. Ihanaa!
Tämän vuoden dietit on nyt vedetty, seuraava sitten ensi keväänä. Nyt palataan siihen ruokavalioon joka oli ennen tätä tehokuuria eli aamuisin rahka johon yksi mitallinen prodejauhoa, desi kaurahiutaleita ja 100g marjoja. Päivällä salaattia ja jotain lihaa mutta lisäyksenä tähän ateriaan aina jokin hiilarin lähde, kuten; leipä, riisi, pasta, peruna…tietenkin tietyn määrän rajoissa. Välipalana prodesheikki ja iltapalaksi munakas jossa on myös pari keltuaista mukana ja salaattia kylkeen.
Seuraava etappi salin puolella on voiman ja lihaksen kasvatus joten hiilaria tarvitsee enemmän että salilla jaksaa nostaa rautaa ja lihas saa kaikki ravinteet joita se kasvuun tarvitsee ja lihas myös palautuu täten nopeammin. Nähtäväksi jää se missä suhteessa hiilareita tankataan päivittäin. Jos jää vajaaksi ei tule kehitystä, jos menee överiksi paisun kuin pulla ja jos pysytään oikeassa suhteessa niin lihas ja voimatasot kasvavat hyvässä lineaarisessa suhteessa. Mutta tämä ei selviä kun kokeilemalla eri määriä ja tällä pienellä lisäyksellä lähdetään liikkeelle.
Vaikka luovutin vetoni itseni kanssa, hoidin kuitenkin sen 2 viikkoa tehokuuria onnistuneesti. Nyt tuli seinä henkisellä puolella vastaan. Sen läpi olisin päässyt mutta sen vierestä katsominen saatikka sen läpi kulkeminen ei olisi ollut enää kivaa nähtävää. Vielä ei tarvitse vetää niin tiukille niin turhaan sitä mielentilaa olisi kärsinyt lisää. Myönnän tappioni jotta en sprakaa ja menetä treenaamisen intoa. Nyt kävi näin. Ensi kerralla olen itsekin vahvempi tähän kun nyt tiedän millaista dietillä oleminen on.
Torstaina uusi saliohjelma kehiin ja sitten menoksi, tervetuloa muskelit 🙂
