Jumppaa ja humppaa.

Neljäs viikko valmennusta alkaa olla paketissa. On ollut tosi hyvä fiilis tästä ohjelmasta ja sen kulusta. Lähes jokaiselle salipäivälle löytyy se oma inhokkiliike mikä vie pitkälle mukavuusalueen ulkopuolelle. Inhottavuudesta huolimatta niitä hinkkaamalla sitä kehitystä todennäköisesti tulee tapahtumaan. Eipä sen jumpan pidäkään olla mukavaa, jos se on aina kivaa niin ei sitä tee tarpeeksi kovaa/tehokkaasti.

Tällä viikolla oli Tiinan kanssa yhteistreenit keskiviikko aamuna kukonlaulun aikaan klo. 6.00. Pyynnöstäni vuorossa oli selkä ja hauisjumppa. Halusin varmistaa, että teen ohjelman liikkeet oikein. Jumppa alkoi leuanvedoilla, josta siirryttiin käsipaino kulmasoutuun. Perään superina alataljasoutua yhdistettynä taljassa naru vetoihin. Sitten vielä ylätaljaa superina taakse ja eteen. Joka liikkeessä jälleen paino nousi sarjojen myötä ja lopuksi pidempi pudotussarja perään. Selkä oli tätä myöden aika done. Tämän jälkeen kirjaimellisesti raiskattiin hauis ristikkäistaljassa, mutkatangolla ja käsipainoilla pakkotoistojen kera. Jälleen uusi tunne miten sen hauiksen voikaan viedä aivan totaalisen loppuun asti. Harvemmin sitä huutaa ja ähisee kovaan ääneen hauiksen kanssa mutta nyt kävi niin. 😀 Tuli taas itselle todistettua miksi valmentaja on hyvä olla olemassa, itsekseni olisin hauiksen kääntelyn lopettanut jo varmaan 20 toistoa aiemmin. Sama juttu selän kanssa.

Super positiivista huomata, että selässä alkaa näkymään lihasmuotoja. Ylätalja ja leuanveto kuvista näkee jo pientä V-mallia kun selkä on työnteossa. On sitä urakalla työstetykin mutta on se aivan erilaista silloin kun se tuntuma on kohdillaan joka liikkeen jokaisessa toistossa. Tiina antoi omat versa grippsit mulle treenin ajaksi lainaan ja on kyllä pakko laittaa moiset tilaukseen. Pystyy keskittymään vain selkään kun forkut eivät ala huutaa kesken kaiken hoosiannaa. Treenin päätteeksi harjoiteltiin hieman poseerausta ja napsittiin asennoista säilöön kuvia kehitystä varten.

Parin viikon aikana olen varannut entistä enemmän aikaa kehonhuollolle. Mobilisointi ja venyttelyt ovat edelleen pientä pakkopullaa mutta huomattavan eron se tekee treenien kulkuun kun niitä vain jaksaa säännöllisesti tehdä, treenien jälkeen ja niiden välissä. Ei se ole paljoa pois mun sohvaröhnöttämisestä, että käyn 15-30min. kierimässä lattialla putkirulla/pallojen päällä ja sen jälkeen venyttelen kaikki paikat läpi.  On se kumma, että siihenkin tarvittiin valmentajan ”käsky”, jotta teen sitä useammin kuin ennen. Kyllä sen ammattitatoisemman sana vaan painaa tuolla korvissa omaa sanaa enemmän. 🙂

Ensiviikon torstaina alkaa kevennetty viikko. Painot tippuvat puoleen ja salin jumpat vedetään pumppailen läpi. Annetaan hermostolle, nivelille ja jänteille viikko aikaa palautua ennen uutta kovaa 4 viikon jaksoa. Tänä aika syöminen ja treenit ovat painoja lukuunottamatta täysin normaalit.

Lauantaina oli edessä poseharkat ja se jos mikä on raskasta puuhaa. Silläkin saralla on kehitystä tapahtunut, kiitos venyttelyiden. Liikkuvuutta on tullut lisää ja sen myötä lantion asentoa ja yläkehoa saa paremmin väännettyä kohti oikeaa poseeraus asentoa. Ei vieläkään tosin tarpeeksi. T-kävely on edelleen tönkköä (kuvitelkaa sementtipötkö keikuttamassa lantiota kissamaisesti) mutta paremmin sekin sujui viime kertaa verrattuna. Nyt vaan odotellaan, että kisakengät tulvat parin viikon päästä niin pystyy harjoittelemaan kunnolla juuri niillä kengillä millä sinne lavalle on tarkoitus tepastella. Voi jättää noi epämukavat avokkaat kaappiin lojumaan.

Minä mustissa, perse pystyssä.

Treenien ja posejen jälkeen oli suunta kohti Länsisatamaa. Lähdettiin pitkästä aikaa likkojen kanssa risteilemään ja viettämään hauskaa aikaa yhdessä. Aikoinaan moisella 22h risteilyllä tuli oltua aivan napit kaakossa, eli humalassa kuin pieni apina. Tällä erää reissu tehtiin selvinpäin ja siltikin oli tosi hauskaa! 🙂

Kaikista antoisinta oli ehdottomasti syömässä ja hytissä vietetyt yhteiset hetket ilman muita. Juoruttiin, kaunistauduttiin ja oltiin yhdessä. Discon ja tanssipaikan puolella mua lähinnä alkoi oksettamaan se jengin meininki, siis muiden kuin meidän. Ihmiset olivat niin kaatokännissä, ettei mitään rajaa. Osa varmaan myös aineissa kun tuntuivat olevan niin saakelin sekaisin pääkopasta. En ehkä tiedä mitään oksettavampaa ilmestystä kuin todella päissään oleva mies…tai nainen. Ja näitähän riitti, oli ikä sitten 16v., 25v., 32v. tai 60v. niin joka ikäluokasta löytyi näitä aivan totaalisen umpitunnelissa olevia ihmisiä, jotka kuola poskella valuen koittivat pysyä tolpillaan. Yksi vastaan tullut ihanuus oli nainen mekossa sohvalle sammuneena ja tietenkin haarat auki.

Ai, että mä rakastan noita tyttöjä! Mun juomalasti oli hippasen erilainen muihin verrattuna.

Sitä jengin kännistä menoa kun katselin niin totesin päässäni itselleni ettei tuo näky tule koskaan olemaan minä. Mitä enemmän sitä jengiä katsoi sitä vähemmän teki mieli juoda mitään alkoholilla varustettua juomaa. Ei mun suu muutenkaan siihen suuntaan napsunut. Totesinkin taxfreessä kavereille, että näitä juomia kun katselen niin tuota siideriä enemmän tekee mieli kokista. Ei se alkoholi enää vaan kiinnosta sitten yhtään. Tänä aamuna hirveän väsymyksen vallassa kiitin itseäni kun vierestä seurasin ystävien orastavaa pientä krapulan alkua. Hieman niitäkin puuskutti ja heikotti vaikka me oltiin ehkä selväjärkisimmät koko laivassa. Itseä ei vaivannut kuin suuren suuri väsymys johtuen valvomisesta ja äärimmäisen huonosti nukutusta yöstä. Siihen tuo ahdistava krapulatila vielä mukaan niin ei helkkari, en halua tuntea sitä enää koskaan. Tämän saman ”ei kiinnosta”- ajatuksen kun saisin vielä karkkeja kohtaan niin sitten olisi hyvin pullat uunissa. Tosin pakko mainita, että olen ylpeä siitä, että vaikka ostin pienen pussin karkkia ja omena-sipsejä niin karkit tulivat täydessä pussissa kotiin ja menivät yläkaappiin jemmaan odottamaan jotain sopivaa toista päivää. 🙂

Ensi yönä kunnolla unta palloon ja kohti uutta viikkoa. Parit kovat treenit vielä edessä ja sitten saa hieman huilia. 🙂

Kommentoi



Kommentit

  1. 22.28 29.06.2014

    Alkaa olla hauberit aika tikissä ja selkä myös! Muistutan viä et ne hakee pääosan esittäjää Wonder Woman lehvaan jenkeissä, alat oleen kuin tehty siihen rooliin:)

  2. 5.15 30.06.2014

    Mä kans diggailen siitä miten tuo selkä ja käsi+olkapää osasto on kehittynyt! Mutta nälkä kasvaa syödessä, haluun vielä isommat! 😛

Muista kirjautuminen
Unohtuiko salasana?
Luo oma blogi  Seuraava blogi