plus vs. miinus
Hetki vierähtänyt sitten viimeisimmän postauksen. Olen tässä ottanut aikaa itselleni ja omille ajatuksilleni. Opetellut katsomaan päiviä toisenlaisesta vinkkelistä ja tekemään niistä parempia itselleni.
Tämän pienen itsetutkiskelun on aiheuttanut meneillään oleva Wellness Coach-koulutus. Se on auttanut todella paljon siihen miten käsitellä erilaisia asioita. Olen oppinut kontrolloimaan omia ajatuksia ja sitä myöden hallitsemaan stressiä, nimenomaan sitä negatiivista stressiä mikä kuormittaa kehoa ja mieltä. Tämä on käynyt yllättävän helpolla kun olen ymmärtänyt sen, että voin itse päättää jokaisen tielle tulevan asian kohtalon; onko se positiivinen vai negatiivinen. Miten otan sen vastaan? Sillä jokainen vastaan tullut asia, oli se sitten hyvä tai huono on pelkkä asia niin kauan kunnes päätän miten sen käsittelen. Laitanko sen asian eteen + vai – merkin? Eli toisin sanoen teenkö siitä ongelman itselleni vai en.
Tästä pari esimerkkiä:
Ulkona on nyt todella kurja ilma kaikinpuolin, sataa, tulee, on kylmä ja on harmaata. Väritöntä ja tylsää. Mutta miksi sen pitäisi vaikuttaa päivääni mielipahalla? Sen sijaan, että manaan syksyn alimpaan helvettiin ja voivottelen sitä etten voi tehdä mitään ulkona niin laitan ajatuksissani sään eteen + merkin ja hyväksyn sen sellaisena kuin se on. Syksyllä nyt tuppaa välillä olemaan ankea sää ja sille ei kukaa muu kuin luontoäiti voi tehdä jotain. Turha siis valittaa, täten touhuan jotain kivaa sisällä; esimerkiksi tätä blogia. Kuuntelen ikkunoiden takaa tuulen ulinaa ja sateen ropinaa. Olen kiitollinen siitä, että mulla on ihana koti jossa viihdyn ja missä on lämmin.
Jos vaikka ohitse ajava auto heittää kurat päälleni, se on jälleen pienen ajattelun paikka. Vedänkö siitä herneet nenään, raivoan pää punaisena tätä vääryyttä kohdallani ja manaan sitä loppupäivän ystävilleni. Asialle jolle en itse voinut mitään ja jolle jälkeenpäin ei voi mitään. Vai hyväksynkö tapahtuman ja ymmärrän että välillä näin käy, paska mäihä. Housut saa aina pestyä, eikä siihen kuole. Hieman nihkeetä olla märissä vaatteissa mutta kyllä ne kuivuu. Ja jatkan päivääni edelleen ainakin osittain hyvällä tuulella.
Tänään käydessäni ystävällä kylässä tuli ajomatkalla vastaan hetkiä jolloin sain toden teolla käskyttää mieltäni pysymään rauhallisena. Etten kiihdy ja raivostu kun edessä mennyt auto mateli eteenpäin ja jarrutteli syyttä suotta vähän väliä. Pari *ittua kerkesi pääsemään suusta ja yksi kovempi tempasu kädellä rattiin. Tunsin kuinka syke kovenee ja verisuonet päässä laajenee. Pysähdyin miettimään:
Mihin mulla on muka kiire? – ei mihinkään. Kohta pääsen ohittamaan tuon auton joten älä kimpaannu liikoja vaan ota pari isompaa henkäsyä ja rauhoitu. Auton ratissa on todennäköisesti joku vanhempi kuski joka tällä kurjalla säällä on extra varovainen ja hyvä niin.
Sain mielen rauhoitettua ja tunsin kuinka syke lähti laskuun. Laitoin asian eteen + merkin eikä se vaivannut enää mieltä. Niin ja hetken kuluttua ohitin tämän sunnuntai autoilijan.
Mun ehdottomasti suurin stressin aiheuttaja on raha, oma talous. Se on tällä hetkellä kovin heikossa jamassa. Tämä johtuu siitä että valloillaan ollut flunssakausi vei mun asiakkaat sängyn pohjalle sen sijaan että he olisivat tulleet mun kanssa treenaamaan. Koin tulomenetyksiä aika paljon asiakkaiden peruutusten takia. Tilillä on juuri ja juuri sen verran rahaa kuin mitä ensi kuussa pitää maksaa vuokraa. Niin ja sitä vuokran maksua ennen ei tule rahaa mistään. Normaalisti hajoilisin tästä ja miettisin sitä taukoamatta mieli maassa. Olen sellainen ihminen, että mulla pitää olla aina vähintään 100e tilillä tai mulle iskee paniikki. Sen summan pidän siellä ikään kuin hätävarana. Alle 100e en halua koskaan mun tilin tyhjentyvän. Silloin mulle tulee köyhääkin köyhempi olo. Tää on joku mun oma outo juttu.
Nyt tilillä hieman enemmän kuin se, siellä on vuokran verran rahaa. Varmaa on se etten tee mitään ylimääräistä tässä kuussa, koska velkaa joudun jostain/joltain sitä varten ottamaan. Ihoan yli kaiken ottaa velkaa tai käyttää säästöjä arjen kuluihin. Säästöt on tarkoitettu johonkin tulevaan kivaan, kuten lomaan eikä tylsien laskujen maksuun. Tässä on taas itsensä kanssa tehtävä kompromissi, joko lainaat säästöistä tai lainaat Antilta. Muuta vaihtoehtoa ei ole ja sillä nyt mennään. Ensi kuussa tulee parempi palkka eikä sitten ole niin tiukkaa ja voin pistää lainatut rahat takaisin. Piste ja + merkki. ”Nyt Jenni, älä murehdi tätä enempää, muuten sun hiuksetkin tippuu päästä.” – ja puhun itsekseni myös ääneen. 😀
Tämän + ja – merkin sijoittaminen asioiden edelle ajattelutapana saattaa tuntua typerälle mutta se toimii. Ja se tekee päivistä paljon antoisampia. Negatiiviset asiat mielessä vähenee ja täten mieli paranee. On turhaa ja typerää murehtia asioista joihin ei voi itse vaikuttaa. 🙂
Sen sijaan pyrin parhaani mukaan keskittämään ajatuksia enemmän niihin asioihin millä on oikeasti väliä. Mitä elämääni haluan, mitä rakastan, mistä olen kiitollinen ja mistä tulen iloiseksi.
Kuten esimerkiksi eilinen, se oli ihan super kiva päivä!
Se alkoi tiimin kanssa yhteisillä treeneillä Myllypuron Forever salilla. Niiden likkojen kanssa on todella kiva jumpata yhdessä. Heistä saa hyvää energiaa itselleen. Me tiiminä yhdessä tavoitellaan samoja asioita ja siksi heistä saa myös paljon inspiraatiota sekä tukea. Ollaan asioista samoilla linjoilla, joten heille voi puhua näistä treenaamiseen ja syömiseen liittyvistä asioista koska siihen on yhteinen kiinnostus.
Treeneissä Tiinan pikkuisella avustuksella tein uuden kyykkyenkan! Tämäkin piristi päivääni, koska se oli omalta osaltaan iso onnistuminen mulle. Jos oikein laskin niin tuossa oli 80kg + tanko. En mä yksin olisi edes uskaltanut lähteä moista rautaa koittamaan.
Treenin lopuksi Tiina koitti etsiä mun pikkuruista hauista tökkimällä sitä. Kyllä se hetken ponnistelujen jälkeen taisi löytyä. Ainakin se väsyi. Edelleen on tosi dorka olo siitä, etten osaa jännittää hauista. Mun mielen ja hauiksen välillä on joku yhteyskatkos, ei se vaan jännity vaikka mä kuinka koitan ajatuksella sitä puristella ruttuun. 😀
Treenien jälkeen näin ystävääni keskustassa ja mentiin syömään lounasbuffettiin. Masut molemmilla täyteen hyvää pöperöä ja kuulumisten vaihtoa puolin ja toisin. Ei oltu nähty kuukausiin! Oli niin ihana nähdä häntä pitkästä aikaa. Lounaalta suunnistin Fitnesstukku Workshop tapahtumaan Töölö Gymille.
Tapahtumassa oli puhumassa valmentajani Tiina Kasvi, hänen sisarensa Mari Valosaari, Oona Tolppanen ja Mika Nyysölä. Kaikki fitness urheilun kovia ammattilaisia.
Tapahtuma jakatui 3 osaan: kisadietti, poseharjoitukset ja pienimuotoinen treeni.
Nyysölä kertoi paljon kisadiettailusta ja sen erilaisista toteutustavoista. Myös siitä miten se vaikuttaa spyykkeeseen ja koko mieleen. Muut heistä kertoivat omista kokemuksistaan dietillä olosta. Kaikkea sai ja piti kysyä mitä mieleen putkahti.
Tämän ruoka osuuden jälkeen alkoi poseharkat. Korkkarit jalkaan ja keikistelemään Tiinan eteen. Jälleen päivään onnistumisia kun huomaan kehittyväni poseeraus asennoissa ja etenkin korkkareilla kävelyssä paremmaksi koko ajan. Ei se vieläkään täysin mallikelpoisesti mene mutta se ”mies lantsarit jalassa” (Tiinan kuvaus) on tainnut muuttua edes naiseksi lantsareissa. 😀
Jäykän näköistä on vielä mutta kyllä se siitä. Vuoden päästä kuvissa on ryhdikäs kissanainen!
Poseharkkojen jälkee siirryttiin salin puolelle jossa Mika, Oona ja Mari opastivat muutamissa liikkeissä ja tarkastivat niiden tekniikoita. Taas oppi uutta ja huomasi miten pystyy parantamaan lihastuntumaa omissa treeneissä. Ei siis ollenkaan turha reissu! Oikein mukava tapahtuma, ensimmäinen laatuaan ja uskon että näitä tulee jatkossakin. Sen verran paljon oli likkoja paikalla, että tarvetta tämmöisille tapahtumille fitnessbuumin noustessa on.
Kotiin sain vielä pussillisen tuliaisia mukaan. Fitnesstukku tarjosi osallistujille prodejauhoa ja patukoita, Fitnesstukku T-paidan, treenijuoman, shakerin, diettiä edesauttavia tabletteja ja better bodiesin rannetuet.
Kokonaisuudessaan eilinen päivä oli siis pelkkää plussaa, plussaa, plussaa!! 🙂
Nyt on aika alkaa valmistaa herkullista terveyspizzaa tälle päivälle ja saada siitä makunystyrät kiitolliseksi ja plussaa lisää tähänkin päivään. Hyvä ruoka – parempi mieli – se toimii taatusti!
”Every day may not be good but there is good in every day”
