Aurinkovoimaa hakemaan.
Ulkona vallitsee pimeys, synkkyys ja masennus. Aurinko ei ehdi nostattamaan mieltä ennenkuin se jo laskee taivaanrannan taakse. Mä en ole yhtään talvi-ihminen. Syksyssä ja talvessa ei ole mitään kivaa, se on mulle yhtäjakoista taistelua pimeyttä vastaan. Vielä muutama kuukausi takaperin oma jaksaminen ihan kaiken suhteen oli vallan toinen. Nyt tuntuu, että jo maanantain työpäivän jälkeen on valmis ottamaan viikonlopun vastaan. Tarkoittanen ihan yleisestä jaksamisesta. Miten voikaan tuo pimeä, kolea, tuulinen ja ennen kaikkea super ankea ilma viedä kaikki energiat? Hämmentävää miten säällä voi olla niin suuri vaikutus energiatasoihin. Aamusalin ja töiden jälkeen tuntuu, että musta on imetty kaikki pois. Yhtään energiahippua ei ole säästössä. En yhtään ihmettele että suomessa on paljon masennusta ja muita mielenterveys ongelmia. Me eletään keskellä pimeyttä niin kauan vuodesta. Jäädään paisti auringon tuomasta voimasta, energiasta ja positiivisista vaikutuksista. Tähän aikaan vuodesta ihmiset ovat kärttyisiä, väsyneitä ja ilkeitä toisilleen. Kukaan ei hymyile saatikka naura. Kaduilla ja julkisissa kulkuneuvoissa ihmiset tuijottavat tyhjyyteen ja välttävät keinolla millä hyvänsä katsekontaktia. Kesäisin fiilis Helsingin kaduilla on niin erilainen, se kumpuaa hyvää oloa ja energiaa, nyt pelkkää tyhjyyttä. Ihmisiä ei kiinnosta mikään tai kukaan. Kaikki kadun tallaajaat vaan suorittavat sitä omaa arkeaan ja koittavat selviytyä siitä päivä kerrallaan.
Tehtiin Antin kanssa viime tammikuun loman jälkeen päätös, että kesä ja alkutalvi painetaan hommia ja kartutetaan matkakassaa. Tammikuussa lähdetään uudelleen pois, tällä kertaa kunnolla. Niin, että tietää ja oikeasti tuntee lomailleensa. Lähdetään karkuun tuota ulkona vallitsevaa masentavaa aikakautta. Odotan tammikuuta yhtä innolla kun lapsena jouluaattoa. Laskin rullaa läppärillä ja 46 päivää tuohon H-hetkeen vielä on. Tämä loma tulee kyllä niin oikeaan hetkeen, oma sisäinen akku alkaa hälyttämään kohta jo tyhjää. Pakko päästä latautumaan, että voi jaksaa taas kunnolla iloisin mielen painaa arkea eteenpäin. Joulun ja uudenvuoden menot alta pois ja sitten pakoon täältä. Saadaan Antin kanssa nauttia lähes 1kk auringosta, lämmöstä, jouten olosta ja stressivapaasta ajasta. Lomalla ainoa huolen aihe todennäköisesti on se muistanko rasvata tätä herkkää hipiääni tarpeeksi tiheään, jotta en pala.
Matkasuunnitelma etenee Malesian Langkawilta Thaimaan puolelle Koh Lantalle ja sieltä Krabin kautta Phukettiin. Lentokone nousee ilmaan 5.1 ja laskeutuu takaisin suomeen 2.2.2014. Tämä aika on omistettu vain tälle parisuhteelle, yhdessä ololle ja auringolle.
Kaverit pitävät meitä sekopäinä kun meidän lomaan kuuluu olennaisesti myös treenaus. Tulevan reissun lomakohteista on tietenkin tarkistettu jo kuntosalien tilanne, sijainti ja hinnat. Se on asia josta nautitaan ja jota halutaan tehdä, jossa zempataan toinen toisiamme. Jos olisin yhden kuukauden tekemättä mitään tulisin hulluksi. Meille treenaaminen on se elämäntapa, ei pakollinen suoritus vaan aikaa yhdessä ja välillä erikseen. Urheilusta irtoo niin hyvät kiksit, että sitä tarvitsee myös lomalla, tekemään siitä lomasta entistä paremman. Näyttänee siltä että muutamassa paikassa tyydytään ulkojumppaan rannalla mutta onneksi mulla on hyvät niksit näihin pihajumppiin olemassa. Saa nähdä miten Antin kunto kestää mun toiminnalliset rantatreenit. 😉
Tulevalla matkalla lataan akkuni aivan ylitäyteen, jotta pystyn jakamaan sitä energiaa loman jälkeen myös asiakkaille. Päivityksiä lomatreeneistä tietenkin pusken facebookkiin, saa nähdä miltä näyttää oma tammikuun rantakunto.
Tammikuu tule jo, olen valmis! 🙂
Koh Samuilta viime aasian reissulta.
Me ja paratiisi <3
Wau, nyt oon oikeesti kade! 😀
Tällä hetkellä ei vois parempaa toivoa, ku matkaa lämpimään. Me vietetään kaupunkilomailua vielä tänä vuonna Kööpenhaminan muodossa, ei paljon lomailla kun duunit vaihtui 😀 Ei ens kesänäkään.
Mutta taas kerran jotenkin helppo samaistua kirjoitettuun tekstiin. Harvinaisen samoilla ajatuksilla 😀
Keep up good work!
Ps. eilen tsiigaamassa Leikolan keikan, aivan huikee ukko jos stand-upista diggaat! 😀
Heissan taas!
Leikola on aivan huikee! About kaikki sen youtube videot on katsastettu ja naurettu yksinään kotona. 😀
Ainoa live-keikka on ollut Sami Hedbergin ja sai nauraa posket kipeenä.
Mä veikkaan, että tähän aikaan vuodesta kaikilla on sama ajatus mielessä, harvempi tästä pimeästä aikakaudesta tykkää. Aurinkoiset talvisäät on ihan kivoja mutta ei nekään vedä vertoja lämmölle ja shotrsikeleille. 🙂
Sepä se 😀
Eilinen keikka oli kyllä ihan mahtava 😀 Ei helvetti 😀
Hedberg on myös ihan jäätävän tiukka kundi, mun mielestä jopa parempi. Tosin ne heittää niin erilaista läppää.
Mulla on vähän se, että kun pitäis saada pärrä hommattua, joten noi kalliit ulkomaanmatkat on nyt vähän passissa… ainakin jonkun aikaa! 😀