Eteenpäin kuin etana kivikossa :)
Moikka!
Sisuskalut heitti just häränpyllyä kun käyntiin Antin kanssa linnanmäellä. Siellä oli Fujitsun (eli Antin duunin) perhepäivä niin päästiin ilmaiseksi leikkii lapsia. Ristus sentään miten hullu laite Ukko on! Tuli huudettua kauhusta ja jälkeenpäin naurettua oikein kunnolla. Kuinkahan paljon kaloreita tollanen jäätävä adrealiiniryöppy kuluttaa? Tuskin hirveämmin mutta keholle ja mielelle se tekee gutaa. Nyt tosin tuntuu siltä että sisäelimet on lähemäpänä kurkkua kuin vatsaa. 😀
Kisadiettiä on ”huimat” 2 viikkoa takana ja paino tippuu tappavan hitaasti. Kerkiin varmaan kuolla vanhuuteen ennen kuin oon lavakunnossa, heh! Mä en tällä saralla tee enkkoja kyllä ikinä. Etanakin mönkii kilometrin nopeammin kuin mitä mulla rasva palaa taikka lihakset kehittyy. Jos sitä nyt mitenkään voi suhteuttaa. 😀
Kuva poseharkoista viime viikolla. Runkoa pitäs saada ”twistattua” vielä enemmän.
Tässä kahdessa viikossa on lähtenyt niinkin paljon painoa kuin…jännitys tiivistyy…wait for it…BUUM -500g yhteensä! Tänään aamupaino oli 65,5kg. Mutta onhan tuota ruokaa vielä yllinkyllin niin eipä mitään jäätävää pudotusta voinut edes olettaa tulevan. Toivossa oli kuitenkin hitusen enemmä, edes kilo. Ensimmäisellä viikolla lähti 300g ja tällä kuluneella 200g. Mutta en mä mitään stressiä tästä ota, kyllä se tippuu. Vasta ollaan alkumetreillä. 🙂
Kaikki jumpat ja aerobiset on tehty tunnollisesti. Alan jo tottua niihin aikaisiin aamuihin jolloin käpsyttelen töihin. Eipä ole tullut tarpeelliseksi edes laittaa polkupyörää ajokuntoon kun jaloilla on menty. Itseasiassa tulin tässä miettineeksi, että kuluneen vuoden aikana olen jättänyt maksimissaan 5 treeniä väliin, jos sitäkään. Muutaman ainakin flunssan takia. Eli lihaksen kasvatuksen suhteen on ainakin kaikki mahdollinen tehty mitä on voitu. Jos ei tartu niin se ei vaan tartu. 🙂
Viimeisen PT treenin tulos, prässissä 260kg. Ei ihme, että tämän jälkeen iski päälle taas pieni paniikkikohtaus. Luulin, että kuolen tuon kasan alle. 😀
Kisoista sen verran, että jos sinne haluaa tulla mukaan tsemppaamaan niin lippu tarttee olla (ei tosin näy vielä lippupalvelun sivuilla myynnissä). Jyväskylästä pääsee jokaisesta biksusarjasta 10 parasta jatkoon. Tämä varmaan sen takia, että karsintapaikkoja vähennettiin. Viime vuonna pääsi vain 6 parasta mutta karsinnat olivat kolmessa kaupungissa, nyt vain kahdessa. Mulla ei edelleenkään kiilu silmissä voittopokaali vaan oma tavoite on olla lavakunnossa kisapäivänä. Että voin hyvillä mielin ja ylpeänä astella lavalle. Tietäen, että kaikki minkä olen voinut tehdä, olen tehnyt. Siihen panostan täysillä. Turha on lähteä murehtimaan mitään muuta. Joka vuosi tuomarien kriteerit tuntuvat muuttuneen. Kukaan osaa sanoa mitkä ne kriteerit sitten tänä vuonna ovat. Siksi aion vain viedä parhaan itseni sinne ja katsoa kuinka neidin käy. Unelma ja pakkomielle voittamisesta tuottaisi vaan hirveetä stressiä. Parhaani teen ja se palkitaan jos palkitaan. Mikäli jatkopaikka SM kisoihin irtoaa niin olisihan se ihan pirun hienoa. Mutta totuus on se, että lavalla tulee olemaan monta(kymmentä) muutakin kilpailijaa mun lisäksi. Mahdollisesti paremmilla geeneillä, fysiikalla ja kokemuksella varustettuja sellaisia. Mä olen ihan untuvikko vielä.
Asiasta toiseen. Palatakseni noin kuukauden takaiseen lääkärin reissuun jolloin musta otettiin hormonaaliset verikokeet selvittämään missä mun naistenpäivät viipyvät (ovat siis olleet poissa nyt 8kk siitä kun lopetin e-pillerit). Lääkäri oli tulloin sitä mieltä etten tuota tarpeeksi estrogeeniä ja syytti liikaa urheilua kaikesta. Verikokeiden tulokset tulivat postissa johon lääkäri oli kirjoittanut vain, että kaikki on verikokeiden osalta ok. Mikä helpotus! Mitään sen tarkempia lukemia niiden tasoista tai muusta hän ei tosin kertonut. Hänen alkuperäinen olettamus estrogeenistä oli siis väärä. Tähän dilemmaan aloitan ensi kuussa 10 päivää kestävän keltaraushormonikuurin, jonka pitäisi auttaa starttaamaan ne kauan odotetut menkat. Melkein olisi juhlan paikka sitten kun se tapahtuu. 😀 Olen tässä koittanut luonnon vippaskonsteilla (maca-jauhe ja isoflavoni-kasviestrogeeni) saada niitä aikaseksi mutta eipä näy. Tuollaisen 10 päivän kuurin vedän ihan mielelläni kuhan ei tarvitse mitään jatkuvaa keinotekoista hormonia alkaa ottamaan. Toivotaan, että se kohdallani riittää. Tähän samaan syssyyn tulee vielä työpaikan terveystarkastus jossa myös otetaan verikokeet. Koitan myös pyytää heitä ottamaan D-vitaamini arvot ja kilpirauhasarvot jos se vain on mahdollista. Sitten tietäisi kaiken varmasti olevan kunnossa.
Tosi hyvillä mielin olen ja valmiina kohti uutta, kolmatta diettiviikkoa. Niitä on vielä sellaiset 16 edessäpäin. Katsotaan hyytyykö neidin hymy.
#girllikeme #uskallanhymyillä
”You’re never fully dressed without a smile”. 🙂
Oli pakko lähteä mukaan tuohon instagrammin symppis haasteeseen.
minä instagrammissa: jennin_ig
