”Fitness”tytön arki.
Fitnessbuumi on aika huippulukemissa ja moni daami haaveilee ja unelmoi kisaamisesta. Ajattelin tuoda muutamia oman elämäni faktoja esille siitä miten tämä kisalavojen unelmointi on tähän mennessä muuttanut sitä omaa arkea. Mitä se vaatii ja miten se vaikuttaa jokaiseen päivääni, tällä hetkellä.
Lista ei ole minkään sortin järjestyksessä.
1. Salilla käyn 5 x viikossa, ihan sama vaikka väsyttää tai ulkona sataa sammakoita. Sinne mennään silti. Ja siellä annetaan itsestä joka kerta 100%. Miinus kevennetyt viikot.
2. Viikosta jäljelle jääneet 2 (lepo)päivää tehdään aerobista, jotain suunniteltua (vielä toistaiseksi pientä) hölkänkölkkää. Jälleen ihan sama mikä fiilis on tai onko ulkona pouta. Lähempänä kisoja sitä tehdään myös salipäivinä. Onneksi olen kuntosalilla töissä niin juoksumatolle pääsee näppärästi jolkottelemaan.
3. Punnitsen ja lasken jokaisen suupalani. Joka päivä! Okei, kerran 3 viikkoon pidän päivän jolloin en laske, mutta en silloin syö ihan täysin mitä huvittaa. Tätä laskemista on edessä ainakin vuoden 2015 syksyyn asti, jolloin on tarkoitus kisata. Eli kalorilaskuri.fi laulaa joka päivä. Ensi sunnuntaina koittaa laskematon päivä ja silloin edessä on Suhsibuffa ja karkkipussi! 🙂
4. Valmistan päivittäin jokaisen ruoan itse ja roudaan töihin aina omat sapuskat.
5. Päiväni alkaa viimeistään 07.00, salilla ollaan viimeistään 09.00 ja pää painuu tyynyyn 23.00 aikoihin.
6. En käy juuri koskaan yöelämässä, koska yleensä seuraavana aamuna haluan (ja pitää) mennä salille. Siksi koska olen aamutreenaaja. Illalla musta ei juurikaan saa tehoja irti.
7. Lähes joka ilta kulutan n. 30min aikaa venyttelyyn ja putkirullailuun.
8. Suunnitelen viikottain salipäivät tulevaan viikkoon mukaan, oli se sitten kiireinen tai ei. Jos omat treenit venyvät illalle niin ne tehdään silti. Onneksi harvemmin näin käy. Työni kyllä edesauttaa tässä paljon koska treenejä voin tehdä myös siellä tiukan aikataulun tullessa vastaan. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty! 🙂
9. Tammikuussa on edessä 1kk mittainen loma Aasian auringon alla. Siloinkaan ei skipata treenejä, ne tehdään sielläkin, vaikka sitten oman kehonpainolla pomppien, hyppien, kyykäten ja punnertaen. Onneksi suurimmassa osassa tulevia lomakohteita on saleja, se tarkistettiin paikoista jo ennen hotelleja. 😀
10. Alkoholia en juo, koska se pistää kropan sekaisin moneksi päiväksi ja krapulassa ei voi treenata. Plus, sitä ei tee mielikään juoda, että eipä tuo haittaa menoa.
11. Valmentajan kanssa treffaan pari kertaa kuukaudessa ja silloin kropan tehot viedään 110% piippuun asti. Yleensä sitä seuraavat päivät vaaputaan puujaloille eteenpäin ja edelleen menen sinne salille hoitamaan viikon muutkin treenit.
12. Poseerausharjoitukset kuuluvat tietenkin kuvioon mukaan, ihan kotona sekä itse harkoissa noin kerran kuussa. Kotiharjoittelussa olisi pieni ryhtiliike vielä paikallaan.
13. Kaverien kanssa hengailu on joutunut koetukselle, koska treeni ja työ vie arkipäivistä kaikki tunnit. Illat on pyhitetty parisuhteelle. Viikonloput on yleensä täynnä ohjelmaa mitä ei arkisin kerkeä tehdä.
14. Kutsut bileisiin tai yhteisiin iltoihin ovat jääneet, koska kaverit olettavat etten pääse. Yleensä en pääse tai en jaksa koska simahdan niin aikaisin, mutta joskus pääsisin ja haluaisin. Tämä on asia joka surettaa ehkä eniten.
15. Rakas parempi puoliskoni Antti saa liian usein töistä kotiin rättiväsyneen tyttöystävän, joka ei jaksa muuta kuin lahnailla sohvalla. Onneksi hän on myös intohimoinen treenaaja, ei ehkä ihan niin vakava sellainen kuin minä mutta tajuaa ja ymmärtää mun tilanteen. <3 Yhteistä aikaa meillä onneksi riittää ja yhdessä salilla käyminen on yksi sellainen hetki. Jeesataan siellä toisiamme ja Antti potkii mua persuksille. Jos tämä matka kohti kisoja menee överiksi enkä itse tajua sitä niin voin luottaa siihen, että Antti kyllä sanoo jos on aika heittää pyyhe kehään ja lopettaa.
16. Mua harvemmin näkee meikissä tai muissa vetimissä kuin treenivaatteissa. Työ personal trainerina tietenkin osasyy. Ei sinne pukeuduta jakkupukuun. Vaatekaappi alkaa myös yhä enemmän näyttämään urheiluosastolta. 😀
17. Ruokaan kuluu todella paljon rahaa koska mitään valmista einestä tai muuta pikaruokaa kumpikaan meistä ei syö. Paitsi Antti joskus multa piilossa töissä. 😛 Pyritään syömään mahdollisimman puhdasta ruokaa. Eikä tämä gluteeniton sekä maidoton ruokavalio edesauta rahan säästymistä kauppareissulla. Ja kauppareissuilla on aina kauppalista mukana. Hetken mielijohteesta tulleet ostokset kuuluvat enemmänkin vaatekaupoille.
18. Ruoka menulla on päivittäin lähes samat ruoat. Sama aamupala, sama treenin jälkeinen ruoka ja sama iltapala. Vaihtelevuutta tulee yleensä vain päivän suurimpaa ”pääruokaan” sekä yhteen välipalaan. Onneksi nämä samat pöperöt ovat niin hyvin, että niitä syö enemmän kuin mielellään.
19. Suunnitelen etukäteen joka ilta mitä syön seuraava päivänä ja sen mukaan mennään vaikka nassun eteen tungettaisiin muuta.
20. Ja viimeisenä mä vielä maksan tästä huvista! 😀
Tästä on tullut mulle arkea ja se menee ihan siinä missä muidenkin arki. Ei tätä elämäntapaa erikseen pohdi miten rajoittunutta tai kontrolloitua se ehkä onkaan muihin, vaikkapa omiin kavereihin verrattuna. Tätä listaa lukiessa huomaa hyvin, että päivät pörrää tällä hetkellä eniten treenin ja ruoan ympärillä. Oon sopeutunut siihen ja päivät sujuu kuin tanssi. Ja tiedän, että vain näin jatkamalla mä tulen mahdollisesti, ehkä saavuttamaan sen mitä haluan.
Ja mainittakoon että mä olen vasta ottanut pari askelta lähtöviivasta. Itse kisavalmennusta on vasta 3kk takanapäin. Se tosin ei elämääni juurikaan muuttanut siitä millaista se oli aiemmin. Lähinnä kuvioihin tuli lisää syömistä, aerobista ja valmentajani Tiina Kasvin kanssa yhteiset, hullun kreisit treenit. Kun josksus tulevaisuudessa se maaliviiva lähenee niin tämä faktalista on todennäköisesti muuttunut ja PALJON. Liikkumattoman ulkopuolisen korviin luultavasti hurjemmalle, raskaammalle ja kamalemmalle. Mulla on vielä yli vuosi aikaa jäljellä ennen kuin tepastelen lavalle. Se tosin on kovin lyhyt aika tässä lajissa, joten siksi mukana pitää olla heti täysillä.
Jos en tästä tykkäisin niin en mä tätä tekisi. Jos joskus tulevaisuudessa koittaa pidempi hetki, että huomaan pakottavani itseni salille, että en iloitse sinne menemisestä enää, jos voin henkisesti huonosti ja olen kyllästynyt viettämään viikojani näin, niin tämä kisahaaveilu päättyy siihen. Tärkeintä on kuitenkin se oma hyvinvointi. Tiedän, että kisaaminen ei sovi kaikille. Sopiiko se mulle niin sitä ei vielä tiedä.
Eli mikäli sä halajat kisalavoille niin mieti miltä tämä pieni lista sun korviin kuulosti? Oletko valmis sitoutumaan siihen joka päivä, viikko ja kuukausi? Pystytkö elämään kurinalaisesti ja riittääkö sinulla motivaatio loppuun asti? Tämä on vain parisuhteessa elävän, lapsettoman, eläimettömän tytön lista. Mikäli perheestä löytyy huolehdittavia taaperoita niin tämän unelman toteutus muuttuu moninkerroin haastavammaksi.
Tuohon viimeiseen kysymykseen motivaatiosta en itsekään tiedä vielä vastausta, sen näkee sitten kun aikaa kuluu. Nyt on ainakin täysi tohina päällä ja hillitön motivaatio! Uhkun ja puhisen sen puolesta, että pääsen tänään salille huudattamaan jalkoja! 🙂
Mulla alkoi viime viikolla uusi treeniohjelma ja sitä odottavan tunne oli kuin lapsella jouluaattona.
Zemppiä päivään ja tehoja treeniin!
Terkuin Fitnesstyttö 🙂
Haudi. Kuulostaa melkosen hektiseltä! Zemppiä Fitnesstytölle ja ps, ois kiva nähdä kehityskuvia!
Moikkis,
Piipahda mun facebook sivuilla: facebook.com/jennipersonaltrainer
Siellä löytynee jonkun sorttista kuvaa. 🙂