It Feels Good!

Tuntuu hieman siltä kun tätä blogia vilkaisee otsikoilta, että joka toinen kerta mulla on ollut kyrpä otsassa ja joka toisella kerralla mieletön onnistuminen. Sitä se treenaaminen varmaan onkin.

Viimeksi hajoilin siitä kuinka se satasen kilomäärä ei mene rikki. Teki mieli vajota maan alle ja masentua. Hajoilin asiaa Antille ja hän opasti auttamaan seuraavalla kerralla liikkeen alkuun käsillä, että painan käsillä jalkoja vasten jotta saan liikkeen alkuun ja sitten jaloilla pelkästää loput toistot.

No en tiedä johtuiko tämä buusti siitä että söin sunnuntaina pienen somalikylän verran ruokaa brunssilla ja ahdoin itseni täyteen erilaisia hiilariherkkuja. Vatsani paisui uusiin mittasuhteisiin ja olo muistutti manaattia. Eilen kävin rankasemassa itseäni salilla ja oli jälleen booty-päivä, se saakelin prässikone lähes nauroi mulle kun taapersin sen luokse. Haukoin henkeä ja valmistin itseni henkisesti siihen pettymykseen ettei se hievahda mihinkään. Asetuin makuulteen ja leveelle haaralle ja menoksi – mutta mitä hittoa sitten tapahtui?!?

SE NOUSI ja täysin ilman avustusta!

Leuka loksahti auki ja en voinut uskoa sitä. Toistot nousee ja vieläpä painoon sekä edelliskerran pyristelyihin nähden semi helpolla. Kyllä se raskas oli mutta sain tehtyä joka sarjassa jokaisen vaaditun toiston. Tarksitin prässistä että kiloja pitelevä pinni on varmasti oikeassa kohdassa, kyllä 101kg. Onko laite täysin ehjä ja kunnossa, kyllä. Good Damn, mä tein sen! Teki mieli pomppia salia pitkin kuin mikäkin idiootti ihan silkasta ilosta mutta hillitsin itseni. Kyllä se taitaa joku lohamähkäle tuolla ihon alla kasvaa kun tämä satkun rajapyykki nyt rikottiin. Olen aivan jäätävän ylpeä itsestäni! Motivaatiobuusti on saatu ja voin jälleen mennä nokka pystyssä kohti ensi kerran pettymystä 😀

Tänään on välipäivän paikka ja ansaittu sellainen. Hyötyliikuntaa haetaan shoppailemalla uudet syys/talvipopot. 🙂

Kommentoi



Ei kommentteja.

Muista kirjautuminen
Unohtuiko salasana?
Luo oma blogi  Seuraava blogi