Treeniä, kuvauksia ja tuloksia.

Viikossa ehtii tapahtumaan paljon kun olisi taas monesta eri aiheesta kirjotelmaa tulossa. Mutta aihe kerrallaan, aloitetaan vaikka niistä tuloksista. Eli mulla oli viime viikon keskiviikosta tämän viikon maanantaihin piuhat kiinni iholla ja Firstbeat hyvinvointianalyysi mittaus käynnissä. Tarkoituksena mitata miten keho palautuu päivän kuormituksesta ja stressistä. Ajankohta oli hieman kehno kun vedin väsymyksen takia iisin juhannuksen treenien suhteen. Siitä voit lukea edellisestä postauksesta. Täten mittaukseen ei saanut todellista kuvaa arjesta. Yllätyin kuitenkin todella positiivisesti siitä mitä tulokset kertoivat.

Mun kehon palautuminen oli itseasiassa todella hyvällä mallilla. Unta tulee riittävästi ja unen aikana syke pysyy alhaisena jolloin kroppa siis lepää ja palutuu.

Tässä mittaus torstailta. Kävin aamulla tekemässä kevyen jalkajumpan. Töissä olin vain 3h ja siitä himaan lojumaan.

IMG_20150626_152534~2Mittaus lauantailta eli vapaapäivältä. Kävin aamulla lenkillä jonka jälkeen salilla (jälleen kevyt salipäivä). Iltapäivällä oltiin leffassa ja muuten himassa lojumassa ja tehtiin ruokaa.

IMG_20150626_152609~2Eli kuvassa näkyvä vihreä alue on nukkumista. Vihreä alue pysyy mulla jatkuvana, eikä sinne tule punaisia piikkejä. Punainen väri meinaa stessiä eli kuormitusta. Sykettä kuvaa sininen jatkuva epätasainen viiva. Vaikka fiilis itsellä oli tuona aikana hyvinkin väsynyt ja arvioin uneni olleen vain kohtalaisia niin mittaus sanoi aivan muuta. Mikä tietenkin on vain hyvä asia. Mitä olen näitä testituloksia nähnyt niin monilla kovasta stressistä kärsivällä tuo uniaika menee myös täysin punaisella. Tällöin kroppa ei palaudu ollenkaan. Jos sellaista jatkuu pitkään niin hyvä ei seuraa. Nukkumista ennen mittauksessa näkyy päivän kuormitus eli stressi, hyvää sekä pahaa sellaista. Se tarkoittaa kaikkea päivän touhuamista kuten liikkumista, duunia, työmatkoja, kauppareissua ja telkun+netin tuijotusta. Mikä vasta olikin yllättävää niin se, että mun palautuminen mittauksen mukaan alkaa noin klo 21 tietämillä. Tarkoittaa sitä, että kun katson telkkaria ja syön samalla iltapalaa ja nautin iltateetä niin onnistun rentoutumaan niin paljon että palautuminen kehossa käynnistyy. Vaikka yleisesti tv:n katselua ei suositella juuri ennen nukkumaan menoa mutta mulle se tapa ilmeisesti sopii. 🙂

IMG_20150626_152659~2Tässä hyvinvointianalyysin yhteenveto. Kaikki tuppaa olemaan “hyvän” asteikon lukemissa. Mitä pidemmälle viikonloppu meni sitä parempia olivat kaikki mittausarvot. Erittäin mielenkiintoinen mittaus kertakaikkiaan. Todella mukavaa nähdä, että en vedä ylikierroksilla vaikka mittauksen ajankohtana siltä osittain tuntuikin. 🙂

Sitten seuraavaan teemaan. Pääsin keikistelemään viikolla myös kameran eteen. Fressin tulevaa syyskampanjaa duunaillaan parhaillaan ja sen teemana tulee olemaan Fressin omat personal trainer palvelut. Kerroin meidän markkinointipäälikkölle yhden asiakkaani mielettömästä painonpudotus ja elämäntapamuutos matkasta ja se pääsi mukaan kamppikseen. Täten myös minä. Asiakkaani Sanna sai kunnian olla yksi kolmesta henkilöstä joiden tosielämän tarinoita kamppiksessa jaetaan. Hän on kyllä niin inspiroiva tapaus etten toista tiedä. Aiva mieletön daami ja tehnyt ihan huikeasti töitä. Syksyllä kuulette tämän tarinan sitten kokonaisuudessaan. En tiedä missä kaikkialla tämä kamppis tulee syksyllä näkymään. Suureksi se mulle kuvailtiin ja innolla odotan nähdä millainen siitä kokonaisuudessaan tulee! 🙂

C360_2015-06-24-16-00-32-745

IMG_20150624_143717Meneillään olevaa kisadietin tahtia kiristettiin jälleen. Syöty keltarauhashormonikuuri aiheutti ikävän takapakin tekemällä musta nestepallon eikä paino pudonnut mihinkään. Päinvastoin se nousi samaiseen lukemaan josta dietille lähdettiin mikä tietenkin otti pannuun aikalailla. Nyt paino on onneksi jälleen laskusuunnassa ja toivottavasti ei muita takapakkeja nyt heti iske kehiin. Että päästäisiin pikkuhiljaa niin kuin kunnolla tekemisen meininkiin kiinni. Käytännössä ensimmäinen kuukausi soudettiin ja huovattiin painon kanssa ylös ja alas. Onneksi kroppa on kyllä kiristynyt, eli painonnousu johtui vain siitä nestekertymästä mikä on nyt tekemässä lähtöä.

Ensi viikosta alkaen ei sijaa levolle juurikaan ole. Salitreenit 5x viikossa ja aamuaerobiset 6x viikossa. Uusi treeniohjelma pukkaa mailiin lähipäivinä ja eiköhän siellä parit intervallit ole vielä kirsikkana kakun päällä. Muutokset eivät jääneet siihen vaan toki niitä päivän kalorimääriä nipsastiin jälleen hitusen pienemmäksi. Nyt treenipäivät ovat n. 2100kcal tienoilla. Mulla on sellainen kutina, että nyt alkaa tapahtumaan sitä muutosta, ainakin nälän tunne lähestyy. 😀

Aamuaerobiset eivät enää aiheuta päänvaivaa sillä mä olen tykästynyt niihin (päivä jota en uskonut koskaan tulevan!). Olen testannut tehdä aerobisia keskipäivällä ja iltapäivällä mutta aamut toimii ehdottomasti parhaiten. Kun vatsa on tyhjä niin ei ala pistämään masusta ja askel tuntuu kevyeltä. Menen usein hölkkäämään täällä kotosalla tuohon viereen arabianrannan luonnosuolejualueelle ja siinä on kiva herätä päivään lintujen ja muiden metsän ötököiden kanssa. Tänään meinasin juosta ison sammakon päälle. 😀

IMG_20150623_162440Ostin ihan pränikät ja super hyvät juoksutossut New Balancelta, jotta hölkkääminen olisi entistä mukavempaa. Tilasin myös sellaisen juoksuvyön (EI vyölaukku) minne saan kätsysti avaimet ja puhelimen sujautettua ettei ne hypi vallattomasti taskussa (oli muuten edullinen Groupon ostos). Tilaukseen lähti myös ihka ensimmäiset 2XU:n kompressiohousut. Niistä olen unelmoinut jo kauan mutta pihi kun olen niin en kuitenkaan ole ostanut. Nyt piti panostaa, ne toimii sitten salitreenissä kuulemani mukaan myös super hyvin. Tämä alkaa pahasti näyttää siltä, että mä alan ihka oikeasti nauttia lajista jota olen kammoksunut lähes aina. Ihminen voi siis muuttua. Kohta löydän itseni varmaan ilmottautumasta marathonille. 😀

IMG_20150627_154638Tänään oli Team W.O.M:n niin sanotusti esimmäinen virallinen tiimipäivä. Aurinko tuli sadepilvien takaa juuri oikeaan aikaan helottamaan ja hyvä hiki saatiin Herttoniemen urheilupuistossa aikaiseksi. Kahvakuulat ja kumpparit lenteli menemään ja ryhmärämänä puuskutettiin erilaisia liikepattereita läpi. Mun herkkä hipiäni sai kunnolla aurinkoa osakseen ensimmäistä kertaa sitten Aasian loman ja siitä jäi jälkeen punainen rinta ja olkapäät. Ens kerralla suojakertoimet kehiin.

Kappas, se on jälleen ruoka-aika. Riisipuuro tulille ja syömään!

Ihanaa ja aurinkoista viikonloppua! 🙂

Jenni

Kuormitettu kroppa + Firstbeat

Juhannustaikoja on täällä tehty sohvan pohjalta lähinnä. Otetettu nyt todella iisisti lähes koko viikko. Viime viikolla postauksessa kerroin kuin olotila on ollut raskas ja väsynyt. Elättelin toiveita, että olo olisi tälle viikolle kohetunut mutta päinvastoin kävi.

Koko edellisen viikon (siitä asti kun aloitin keltarauhashormonit) nukuin todella kehnosti. Heräsin aina kolmen aikaan yöllä jonka jälkeen meni vähintään tunti, että sain uudelleen unta. Tästä johtui se, että ne viime viikon treenit tuntuivat niin suossa rämpimiseltä. Nyt viime maanantaina kävin jälleen huonosti nukutun yön jälkeen tekemässä ensin aamuaerobisen ja perään kovan salitreenin + HIITin ja se taisi olla viimeinen niitti mun kropalle. Tiistaina oli vuorossa super aikainen herätys 4.30 ja taapertaen töihin. Koko päivän töissä tuntui kuin olisi sumussa. Väsytti todella paljon eikä mitään älyä tuntunut virtaavan päähän asti. Olin hereillä mutta kukaan ei ollut kotona. Työpäivä tuntui loputtomalta. Päästyäni kotiin yritin epätoivoisesti mennä päiväunille mutta siitä ei kertakaikkiaan tullut mitään. Olin niin helvetin väsynyt, että mua vain itketti. Lähetin PT:lle viestin, että nyt on sellainen oltila, että “pää irti ja ranteet auki”. Ei mitään motivaatiota mitään kohtaan, halusin vain nukkua.

IMG_20150616_174536~2Kävin Life kaupasta hakemassa helpotusta oloon. Kaappasin epätoivoisena silmät itkemisestä turvonneina mukaan kaikkea minkä sanottiin edesauttavan unen saantia. Mukaan lähti pari eri rentouttavaa teetä ja yrttitippoja. Niitä juonut nyt joka ilta ja lisäksi ottanut melatoniinia. En tiedä onko vaikuttanut uneen mutta tunsin kyllä olevani rentoutuneempi mennessä nukkumaan. Mä uskon, että mun unettomuus johtuu noista keltarauhashormoneista. Nämä uniongelmat on kestänyt saman ajan mitä olen niitä syönyt. Kaikki hormonit kuitenkin pistää kropan sekasin ja tämä päätti valvottaa mua yöt.

Mun piti aloittaa tuolloin tiistaina Firstbeat hyvinvointianalyysi mutta saamani mittari ei toiminut, joten analyysin aloittaminen siirtyi keskiviikolle. Tiistain “ranteet auki” fiilareissa ei kyllä tarvinnut mitään mittaria kertomaan, että nyt on kuormitettu kehoa aivan liikaa. Tunsin miten mun nahan alla elimistö huutaa lepoa ja unta. Yli viikon paukuttanut menemään kehnoilla unilla, vetäen monet treenit täysillä ja työpäivät siihen päälle. Nyt olin loppu. Pelkkä leposyke huusi hoosiannaa.

Tapasin keskiviikkona PT:n ja tällä erää jäi salijumpat välistä, mä en kertakaikkiaan kyennyt treenaamaan. Harjoiteltiin poseerausta ja T-kävelyä koko tunti. Kerroin missä mennään ja miten paska olotila oikein oli. Mulla ei koskaan ole ollut motivaation suhteen ongelmia, mutta nyt ensimmäistä kertaa tuntui ettei kiinnosta mikään muu kuin uni. Sovittiin, että aikaistan kevennttyä treeniviikkoa ja vietän tämän juhannuksen ajan ihan iisisti. Lepään ja teen treenit kevyesti sen mukaan miten tuntuu hyvälle. Ensi viikolla sitten täysillä taas eteenpäin. Luonnollisesti sain unohtaa ne juhannusherkut ja sapuskapuoli pysyy hyvinkin tarkkana.

Poseerausharkoista matka jatkui himan kautta duuniin jossa odotti uusi Firstbeat mittari kroppaan kiinnitettäväksi. Pidän mittaria maanantaihin asti.

IMG_20150616_062517“Hyvinvointianalyysi perustuu sydämen syketietoa analysoivaan tietokoneohjelmaan, joka tunnistaa fysiologisia muutoksia sykevälivaihtelusta.

Hyvinvointianalyysi mahdollistaa konkreettisella tavalla elimistön päivittäisten stressi- ja palautumisjaksojen mittaamisen ja raportoinnin. Stressin ja voimavarojen raportti osoittaa mm. esiintyykö vuorokaudessa riittävästi palautumista ja palautuvatko elimistön voimavarat unen aikana.”  Lisää voit lukea täältä.

Tämä mittaus mahdollistui työkaverin kautta. Hän toisen duuninsa puolesta tartti joukon miehiä ja naisia mitattavaksi.

Se harmittaa hieman, että nyt mittaukseen ei tule mun normaalia arkea. Olisi ollut hyvin mielenkiintoista nähdä riittääkö normaalitilassa mun unenmäärä palauttamaan kehon voimavarat ja miten paljon tämän hetkinen treenin määrä mua oikein kuormittaa. Toivottavasti mittauksesta kuitenkin näkee miten mun keho tästä meneillä olevasta kuormitustilasta tokenee…mikäli tokenee. Kerron tuloksista sitten myöhemmin kun saan ne itselleni. Tällä viikolla keskiviikkona en tosiaan tehnyt mitään liikunnallista ja torstaina vain kevyt jalkapäivä. Eilen juhannusaattona oli vielä 3h ohjauksia duunissa mutta sen jälkeen päivä meni täysin sohvan pohjalla katsellen elokuvia ja tv-sarjoja. Aika villi juhannus siis! 😀

Tänään lauantaina tuntuu siltä, että alkaa pikkuhiljaa kropan kunto kohenemaan. Huomasin jopa kaipaavani lenkille metsikköön. Tein kevyen 45min aamuhölkän, kuuntelin vain lintujen viserrystä ja nautin metsämaisemista. Oli hyvinkin rentouttavaa. Lenkin jälkeen kotiin syömään aamupala ja sitten suunnattiin salille. Siellä oli vuorossa kevyt koipipäivä joka meni myös hyvällä fiiliksellä läpi. 🙂 Unien määrä on hieman parantunut mutta kyllä mä edelleen heräilen. Nyt tosin saan uudelleen unta nopeammin ilman sitä tunnin pyörintää.

Tuohon parempaan uneen saattaa vaikuttaa sekin, että keskiviikkona loppui se keltarauhashormonikuuri. Luojan kiitos. En olisi kestänyt enää yhtäkään unetonta yötä. No mutta…ei niin paljon pahaa ettei jotain hyvääkin. Nyt vihdoin 8kk odottelun jälkeen naistenpäivät ovat taas täällä. Tulivat ilmoille samana päivänä kun tuo 10 päivän hormonikuuri loppui. 🙂

IMG_20150619_115343~2Sain asiakkaalta lahjaksi tämän taulun. Sen sanoma on ihan mahtava ja niin totta. 

Nyt jatkamaan maltillista juhannuksen viettoa. Kohta tehdään Antin kanssa hyvää ruokaa. Menulla kalkkunaburgereita (omatekemällä sämpylällä) ja paistettua parsakaalia. Myöhemmin suunnataan keskustaan väijymään Jurassic World leffaa. Huomenna on vuorossa syömingit Antin purokoiden kanssa. 🙂

Seuraavassa postauksessa tilitän sitten tämän Firstbeat mittauksen tuloksia. Toivotaan ettei sykekäyrät viiletä punaisella koko aikaa.

Ei pysty taas liikaa ylistää sitä miten tärkeää uni on keholle ja mielelle. Se on ihan se kaikista tärkein asia. Jos unet ei pelaa niin kaikki muukin alkaa kusemaan. Muistakaa nyt vapailla juhannusriekkumisten ohella myös rentoutua ja nukkua kunnolla! 🙂

Hyvää juhannuksen aikaa!

-Jenni

 

Diettikuulumisia, fiilareita ja tiimiasiaa.

Hellou jälleen!

Ensimmäinen kuukausi kisadiettiä melkein takana. Tämä kulunut viikko on ollut jokseenkin väsynyt ja raskas treenien puolesta. Jumpat on puristettu läpi ja ne ovat menneet hyvin kaiken muun osalta paitsi jalkojen. Kinttuja tehdessä puhti loppui jo puolivälissä ja täten loppu treeni meni ihan sumussa ja tuntui samalta kuin suossa rämpiminen. Josko se siitä taas ensi viikolla lähtis uudella tempolla eteenpäin. 🙂

Nyt alkaa tuntua siltä, että kroppa kaipaa pitkästä aikaa kevennttyä viikkoa. Ensi viikon jälkeen se onneksi on tulossa, ensimmäinen kevennetty viikko sitten helmikuun lomalta paluun. 🙂 Kevennetyllä salit vedetään satujumppa meingillä, painot tippuu puoleen ja intervellit jää pois viikosta. Muut aerobiset ihan normaalisti.

Ja mitäs sille painolle kuuluu tällä hetkellä? Ensimmäisen kahden viikon aikana lähti se huimat -500g (65,5kg), kolmannella viikolla tapahtui toivottu pyrähdys -700g (64,7kg), mutta nyt tänään ollaan tultu +600g ylöspäin (65,3kg). Tämä johtunee hyvinkin todennäköisesti siitä, että aloitin viime maanantaina keltarauhashormonikuurin käynnistämään kadokissa olleet menkat. Tämä on mitä ilmeisemmin kerännyt nestettä kroppaan, niin kuin menkat yleensäkin pistää turvottamaan. Muuta vaihtoehtoa kun ei ole koska treenit ja ruoat on vedetty just niinkuin pitää. 🙂 Tätä kuuria on jäljellä vielä 4 päivää (vieläkään ei tosin ole niitä naistenpäiviä näkynyt). Sen sijaan olen saanut kärsiä aika mojovista alavatsan “supisteluista ja kipristelyistä”. Toivottavasti ensi sunnuntaina eli ns. punnituspäivänä näkyy vaa’alla jälleen jotain edistystä. Peilistä onneksi näkee pientä kiristymistä tapahtuneen, etenkin vatsan seudun ja hartia alueella. Mulla se rasva yleensäkin palaa ylhäältä alaspäin. Hiton nopeasti mennyt tämä kuukausi ja iskenyt tajuntaa se, että nämä jäljellä olevat 96 päivää tulee menemään ihan sika nopeasti. Siihen nähden pitäisi alkaa tapahtumaan ja näkymään niitä tuloksia hitusen nopeammin.

Tämä takapakki kuitenkin tarkoittaa sitä, että liikunnan määrää lisätään jälleen. Salit pysyy samoina 5x/vko, aamuaerobisia nyt entisen neljän sijaan 5x/vko + parit intervallit ja reippaat ylämäkitepastelut treenien perään. Täytyy alkaa suunnitella entistä tarkemmin viikkoaikataulut, että kerkii ja saa kaikki tehdyksi. En yhtään enää ihmettele niitä kuuluisia “fitnesskuplia” missä kisaajilla ei ole dietillä oikein muuta elämää kuin se treeni ja duuni. Eli ne pakolliset asiat viikosta hoidetaan ja kaikki muu jäljelle jäänyt aika levätään. Eihän tässä hirveämmin ole kertakaikkiaan aikaa muuhun. Loppuu vuorokaudesta kirjaimellisesti tunnit kesken. Itse aijon loppuun asti pitää kiinni siitä, että yöunista en tunteja karsi, koska siitä se alamäki sitten alkaa samantien. Onneksi nyt kesä-heinä ja vielä elokuun alkupuolisko on hiljaisempaa töissä kun jengi lomailee niin on sitä aikaa hitusen enemmän hoitaa kaikki jumppatuokiot. Siinä määrin olen hyvässä asemassa, että pystyn itse vaikuttamaan omiin työvuoroihin. Jos jostain pitää taikoa vuorokauteen lisää tunteja niin ne lähtee duunista. Vaikkakin se vaikuttaa palkkapussiin kyllä samantien. Ensi keskiviikkona on treffit PT:n kanssa ja kondiksen mukaan sitten päätetään saako juhannuksena syödä millaisia eväitä. Tällä hetkellä en usko, että herkkupäivää on tulossa. Pahuksen hormonikuuri! Mieli kaipaisi karkin sijaan nyt kovasti kunnon läjää lasagnea tai makaroonilaatikkoa.

Eväistä ja herkuista puheenollen niin olen hyvin yllättynyt siitä, ettei mun tee mieli herkkuja lähes ollenkaan. Viimeksi olen överi syönyt vappupäivänä. Eli jos juhannus menee normi sapuskalla niin ei se juurikaan mieltä kirpaise. Tällä hetkellä tykkään niin paljon mun arkipäivien pöperöistä ettei ole mielihaluja karkkiin tai muuhun. Tähän kyllä vaikuttaa myös ne FitLine ravintolisät suuresti. Entisen karkkihiiren makeanhimo on poissa. Facebookissa meillä on FitLine ryhmä jossa monet muutkin sokerihiiret ovat tämän saman asian huomanneet.

11391225_992057014151741_6239221083341164922_n

Posti toi mulle taas uuden 3kk FitLine satsin. Olen jäänyt näihin koukkuun. Vaikuttanut yleiseen jaksamiseen todella paljon. En ole enää läheskään niin puhki iltaisin duunin jälkeen kuin ennen. Hiukset kasvaa hullua vauhtia, iho on paremmassa kunnossa, pysyn virkeänä ilman kahvia/teetä. Ne jyllänneet alkukevään lenssut on vältetty myös. Aamujuoman jälkeen (basic+activizer) olo virkistyy hyvinkin nopeasti jonka myötä on helppo lähteä aamuaerobista suorittamaan.

IMG_20150606_171404

Viime viikonloppuna oli isäni vaimon 50-vuotis syntymäpäivät. Tarjolla oli tietenkin kaikkia herkkuja mitä nyt juhliin voi kuvitella. Oli suolaisia ja makeita piirakoita, majoneesillä ja juustoilla höystettyjä salaatteja, täytekakkua, mutakakkua, pullaa, jäätelöä, keksejä jne.

Mun lautanen näytti tältä:

IMG_20150606_160239

 

Pari riisipiirakkaa ilman munavoita, kanasalaattia, kinkkuleikettä ja vegejä. Kiitokset vain vanhuksille, että olivat tehneet sellaistakin tarjolle jota sain syödä. Ja hyvää oli. 🙂

Pakko sanoa, että vaikka ne notkuvan pöydän antimet näytti hyviltä niin ei ollut mitenkään vaikeata olla syömättä niitä. Tätä on jeesannut paljon sellaisen simppelin asian sisäistäminen kuin, että tämä on TÄYSIN OMA VALINTANI. Jos haluan lavalle niin herkkuja ei nyt puputella. Joskus myöhemmin sitten. Jos haluan syödä niitä nyt niin lavoista ei kannata haaveilla. Kuulostaa niin yksinkertaiselta mutta kun sen oivalsi jotenkin täysin uudesta näkövinkkelistä ja vielä positiivisesti ajattellen niin mieliteot on vähentyneet entisestään. Dietillä on vaikeaa jos siitä tekee vaikeaa ja ajattelee negatiivisesti. Miten asioihin suhtautuu ja oma asenne ratkaisee jälleen paljon.

Jopas tulee taas asiaa, parissa viikossa kerkeää ilmeisesti tapahtumaan paljon. Tulevasta kisatiimistä sen verran, että pistettiin vanhan TNT Teamin likkojen kanssa oma tiimi pystyyn. Yleensä yristysten nimen alla toimivat tiimit vaativat tiimiläisiltä vastineeksi jotain. Oli se sitten blogia, tuotteiden mainostusta tai promoduunia. Tästä ei kukaan meistä hirveemmin innostunut. Meistä lähtee moni kisaamaan syksyllä niin ajateltiin, että oma tiimi olisi huikea juttu. Jaettiin tiimimaksu tasan kaikkien kanssa ja mä laitoin tiimisopimusta IFBB:lle menemään.

Pienen brain stormauksen jälkeen tiimin nimeksi keksittiin Team W.O.M – Women On a Mission. Nimi on musta ihan huikea. Kuvaa meidän eukkokööriä tosi hyvin ja se on lyhyt sekä ytimekäs. Mä toimin tiimin yhteys- sekä vastuuhenkilönä. 🙂

Nyt nami, nami riisipuuroa ääntä kohti ja ottamaan elbaa sohvalle. Seuraavassa postauksessa asiaa mm. FirstBeat mittauksesta. Tiistaina mut piuhoitetaan aina sunnuntaihin asti tätä hyvinvointianalyysiä varten ja ideana on mittaa miten kroppa palautuu arjen rasituksesta. Super mielenkiintoista tehdä se nyt kun tuota rasitusta aika kovalla kädellä keholleni annan.

-Jenni

 

Eteenpäin kuin etana kivikossa :)

Moikka!

Sisuskalut heitti just häränpyllyä kun käyntiin Antin kanssa linnanmäellä. Siellä oli Fujitsun (eli Antin duunin) perhepäivä niin päästiin ilmaiseksi leikkii lapsia. Ristus sentään miten hullu laite Ukko on! Tuli huudettua kauhusta ja jälkeenpäin naurettua oikein kunnolla. Kuinkahan paljon kaloreita tollanen jäätävä adrealiiniryöppy kuluttaa? Tuskin hirveämmin mutta keholle ja mielelle se tekee gutaa. Nyt tosin tuntuu siltä että sisäelimet on lähemäpänä kurkkua kuin vatsaa. 😀

11252492_10152481019552465_1685171116142112788_n

Kisadiettiä on “huimat” 2 viikkoa takana ja paino tippuu tappavan hitaasti. Kerkiin varmaan kuolla vanhuuteen ennen kuin oon lavakunnossa, heh! Mä en tällä saralla tee enkkoja kyllä ikinä. Etanakin mönkii kilometrin nopeammin kuin mitä mulla rasva palaa taikka lihakset kehittyy. Jos sitä nyt mitenkään voi suhteuttaa. 😀

shareKuva poseharkoista viime viikolla. Runkoa pitäs saada “twistattua” vielä enemmän.

Tässä kahdessa viikossa on lähtenyt niinkin paljon painoa kuin…jännitys tiivistyy…wait for it…BUUM -500g yhteensä! Tänään aamupaino oli 65,5kg. Mutta onhan tuota ruokaa vielä yllinkyllin niin eipä mitään jäätävää pudotusta voinut edes olettaa tulevan. Toivossa oli kuitenkin hitusen enemmä, edes kilo. Ensimmäisellä viikolla lähti 300g ja tällä kuluneella 200g. Mutta en mä mitään stressiä tästä ota, kyllä se tippuu. Vasta ollaan alkumetreillä. 🙂

Kaikki jumpat ja aerobiset on tehty tunnollisesti. Alan jo tottua niihin aikaisiin aamuihin jolloin käpsyttelen töihin. Eipä ole tullut tarpeelliseksi edes laittaa polkupyörää ajokuntoon kun jaloilla on menty. Itseasiassa tulin tässä miettineeksi, että kuluneen vuoden aikana olen jättänyt maksimissaan 5 treeniä väliin, jos sitäkään. Muutaman ainakin flunssan takia. Eli lihaksen kasvatuksen suhteen on ainakin kaikki mahdollinen tehty mitä on voitu. Jos ei tartu niin se ei vaan tartu. 🙂

IMG_20150525_121424Viimeisen PT treenin tulos, prässissä 260kg. Ei ihme, että tämän jälkeen iski päälle taas pieni paniikkikohtaus. Luulin, että kuolen tuon kasan alle. 😀

Kisoista sen verran, että jos sinne haluaa tulla mukaan tsemppaamaan niin lippu tarttee olla (ei tosin näy vielä lippupalvelun sivuilla myynnissä). Jyväskylästä pääsee jokaisesta biksusarjasta 10 parasta jatkoon. Tämä varmaan sen takia, että karsintapaikkoja vähennettiin. Viime vuonna pääsi vain 6 parasta mutta karsinnat olivat kolmessa kaupungissa, nyt vain kahdessa. Mulla ei edelleenkään kiilu silmissä voittopokaali vaan oma tavoite on olla lavakunnossa kisapäivänä. Että voin hyvillä mielin ja ylpeänä astella lavalle. Tietäen, että kaikki minkä olen voinut tehdä, olen tehnyt. Siihen panostan täysillä. Turha on lähteä murehtimaan mitään muuta. Joka vuosi tuomarien kriteerit tuntuvat muuttuneen. Kukaan osaa sanoa mitkä ne kriteerit sitten tänä vuonna ovat. Siksi aion vain viedä parhaan itseni sinne ja katsoa kuinka neidin käy. Unelma ja pakkomielle voittamisesta tuottaisi vaan hirveetä stressiä. Parhaani teen ja se palkitaan jos palkitaan. Mikäli jatkopaikka SM kisoihin irtoaa niin olisihan se ihan pirun hienoa. Mutta totuus on se, että lavalla tulee olemaan monta(kymmentä) muutakin kilpailijaa mun lisäksi. Mahdollisesti paremmilla geeneillä, fysiikalla ja kokemuksella varustettuja sellaisia. Mä olen ihan untuvikko vielä.

Asiasta toiseen. Palatakseni noin kuukauden takaiseen lääkärin reissuun jolloin musta otettiin hormonaaliset verikokeet selvittämään missä mun naistenpäivät viipyvät (ovat siis olleet poissa nyt 8kk siitä kun lopetin e-pillerit). Lääkäri oli tulloin sitä mieltä etten tuota tarpeeksi estrogeeniä ja syytti liikaa urheilua kaikesta. Verikokeiden tulokset tulivat postissa johon lääkäri oli kirjoittanut vain, että kaikki on verikokeiden osalta ok. Mikä helpotus! Mitään sen tarkempia lukemia niiden tasoista tai muusta hän ei tosin kertonut. Hänen alkuperäinen olettamus estrogeenistä oli siis väärä. Tähän dilemmaan aloitan ensi kuussa 10 päivää kestävän keltaraushormonikuurin, jonka pitäisi auttaa starttaamaan ne kauan odotetut menkat. Melkein olisi juhlan paikka sitten kun se tapahtuu. 😀 Olen tässä koittanut luonnon vippaskonsteilla (maca-jauhe ja isoflavoni-kasviestrogeeni) saada niitä aikaseksi mutta eipä näy. Tuollaisen 10 päivän kuurin vedän ihan mielelläni kuhan ei tarvitse mitään jatkuvaa keinotekoista hormonia alkaa ottamaan. Toivotaan, että se kohdallani riittää. Tähän samaan syssyyn tulee vielä työpaikan terveystarkastus jossa myös otetaan verikokeet. Koitan myös pyytää heitä ottamaan D-vitaamini arvot ja kilpirauhasarvot jos se vain on mahdollista. Sitten tietäisi kaiken varmasti olevan kunnossa.

Tosi hyvillä mielin olen ja valmiina kohti uutta, kolmatta diettiviikkoa. Niitä on vielä sellaiset 16 edessäpäin. Katsotaan hyytyykö neidin hymy.

IMG_20150529_153325#girllikeme #uskallanhymyillä

“You’re never fully dressed without a smile”. 🙂

Oli pakko lähteä mukaan tuohon instagrammin symppis haasteeseen.

minä instagrammissa: jennin_ig

KD, nysse alkaa!

KD eli kisadietti on startattu. H-hetkeen on 123 päivää aikaa. Maanantaina pukkas nenän eteen uusi sapuskapolitiikka ja liikunnan suhteen uudet muutokset. Sapuskasta väheni luonnollisesti hiilarit ja rasvat. Proteiinin määrä taas nousi aika paljonkin. Kaloreissa ruoka ei vähentynyt kuin noin -200 kcal siitä mitä on syöty viimeisen vuoden. Nyt kalssuja on treenipäivinä n. 2350 kcal ja lepopäivänä n. 2000 kcal.

Kolmisen viikkoa sitten alkoi jo diettiin valmistava treeniohjelma. Siihen kuului viikossa 2x 1h aamuaerobinen, 5x sali ja 2x kova intervalli fillarilla salitreenin perään. Se jeesasi diettiä hitusen alkuun, paino putosi noin kilon verran. Nyt tähän lisättiin vielä 2x 1h aerobista sekä jalkatreenissä olevaan “quadblastiin” extra kierroksia. Näillä ruoan muokkausilla ja liikunan lisäyksillä sitten katsellaan mitä tapahtuu. Toivoattavasti ei tartte joka viikko olla nipsasemassa kaloreita lisää.

VIDEO0248_0000017266_1_1Aamu Jenni. Tästä kunnosta lähdetään liikkeelle, paino 66kg.

Antin kanssa meillä on veto pystyssä siitä mikä on mun tuleva kisapaino. Mun veikkaus on 56kg ja Antin 52,5kg. Tulee kyllä olemaan kovan duunin takana saada edes tuo 10kg pois. Tosin eihän se välttämättä niin paljoa ole, riippuu ihan siitä miltä peilikuva ja kunto näyttää. Biksusarjassa kun painolla ei ole mitään väliä. Lyötiin tästä kuitenkin vetoa ihan huvin ja urheilun vuoksi. 🙂

Herkkupäivien perään mun oli heti pakko udella, että onko moisia enää ollenkaan. Vastaus PT:ltä oli tämä “Jos olet oikein reipas ja kondis kohisee niin juhannuksena voi olla mahku”. Eli hetkeen ei herkkuja tähän napaan puputella kun viimeisin oli vappupäivänä. 😀

Oli muuten huvittavaa huomata miten mieli koitti heti tehdä tepposia. Olin näes maanantaina tekemässä aamuaerobista ja mietin itsekseni “nyt olen täällä tunnin hölkkäämässä ja tästä pitäisi vielä jaksaa mennä salille, enhän mä siellä tämän jälkeen mitään jaksa tehdä.” 

Tämä siis on uutta mulle, että treenipäivinä käyn salia ennen jolkottelemassa. Huomattuani tamän negatiivisen oletuksen mielessäni haistatin sille paskat ja jatkoin matkaa. Tulin himaan, söin aamupalan, hengähdin hetken ja lähdin salille. Tempasin siellä uudet kyykkyenkat (60kg 10×10). Se siitä olettamuksesta taas. Ei pidä ajattella ettei pysty, menee vain ja tekee niin kyllä se todennäköisesti onnistuu. Tuolla pääkopassa asustaa kaikilla se oma henkilökohtainen kampittaja joka aina manaa asiat sinne syvimpään maanrakoon. Korvien välistä se jälleen oli kiinni eikä mistään muusta. 🙂

Pyrin tämän dietin ajan muistamaan tämän enkä päästä sitä saakelin kampittajaa ääneen (minkään asian suhteen). Itse olen tätä toivonut ja halunnut niin napiseminen aamuaerobisten tylsyydestä ja inhottavuudesta on täysin turhaa. Eikä ne edes ole niin kamalia, mulla on vaan se olettamus päässä että näin olisi. Se pitää oikealla asenteella vaan muuttaa toiseen. Musta siis tulee vielä huikea hölkkääjä! 😀

Tuosta kyykkämisestä muuten tuli mieleen se, että on ihan helkkarin hyvä että joku toinen tekee saliohjelmat mulle. Mä en KOSKAAN tekisi itselleni niin rankkoja ohjelmia kuin mitä nyt salilla teen. Tollasia kreisejä 10×10 liikkeitä ei omatekemissä ohjelmissa ole koskaan ollut. Saatikka sitten näitä hulluja super ja triplasettejä mitä tässä on tullut tehtyä viimeisen vuoden aikana. Suunnittelisin itselleni jotain kivaa ja sillain mukavasti raskasta. Ja luonnollisesti ne liikkeet joista en tykkää, eli missä en ole hyvä, niitä ei olisi ollenkaan. En enää yhtään ihmettele miksi sitä kehitystä on viimeisen vuoden aikana tullut enemmän kuin koskaan ennen. Tämä aika menty toisen tekemillä ohjelmilla ja nyt oikeesti voi sanoa, että treenaa kovaa. Aina kun saan uuden saliohjelman käteen niin se fiilis on pienesti jopa epätoivoinen kun näkee mitä kaikkea siellä oikein onkaan. 😀 Eli se jos mikä on jo todella hyvä syy ottaa PT itselleen koska sitä itse(kukin) pysyy aina siellä mukavuusalueen tuntumassa. Ehkä hieman tulee käytyä siinä mukavuusrajan toisella puolen mutta toisen ohjelmaa noudattaessa se raja menee paljon kauemmas. Ja yhteisissä treeneisssä sitä rajaa ei näe enää ollenkaan. 😀

IMAG1797

IMAG1800

IMAG1803

Viimeisissä yhteistreeneissä huomasin vasta jälkikäteen kuvista, että prässissä oli ollut painoa 200kg. Ei ihme että olin niin hajalla treenin jälkeen. Uusi enkka pukkas sieltäkin. Tietoisesti koitan aina olla yhteistreeneissä laskematta ladottuja painoja koska se vaikuttaa korvien välissä niin paljon tekemiseen.

Tänään aamuaerot hoitu kävelemällä töihin. Herätys oli kivasti 05.00. Matka Arabianrannasta Kamppiin on just passelisti 1h mittainen. Töiden jälkeen menin käymään ViaVital Kiropraktikolla (Joonan luona) hoidattamassa mun “yliaktiivista epäkäslihasta“. Se ei ole oikutellut ensimmäisen hoitokäynnin jälkeen kertaakaan, mikä on pieni ihme kun siitä on jo lähes 1kk aikaa ja keho pyrkii aina palautumaan siihen opittuun tilaan. Siksi olin varannut tämän toisen hoitokerran mikäli oikuttelu palaa. Pientä juntturaan sieltä täältä kuitenkin löytyi ja niitä manipulointiin auki. Jälleen aivan taivaallisen ihana ja löysä olotila tuon 20min naksauttelun jälkeen.

Oon aivan liekeissä siitä miten hyvin tuo kropan manipulointi on auttanut kauan ongelmia tuottaneeseen vasempaan epäkkääseen. Tämän kuluneen kuukauden olen nukkunut ihan super hyvin koska siihen ei enää kolota öisin. Mä pystyn jopa nukkumaan vasemman puolen olan päällä mitä en ole voinut tehdä ainakaan puoleen vuoteen koska siihen alkoi aina sattua. Olkapää treenit kulkee nykyään hyvin, vasenpuoli ei hyydy enää niin nopeasti. Tuon yliaktiivisuuden takia sen puolen voimatasot olivat myöskin paljon heikommat. Edelleen suosittelen lämpimästi kyseistä paikkaa. 🙂

Nyt syömään! 🙂

Kesä tulee ja hormonit jyllää – ei täällä.

Kirjoitin viimeksi siitä, miten mulla on ollut tässä viimeiset pari kuukautta tosi hyvä ja ennen kaikkea terve fiilis. Treenit kulkee hyvin, voimatasot ovat nousseet eikä kevennetyille viikoille ole ollut tarvetta. Puhtia riittää, vatsa toimii, nukun hyvin ja nukun pitkään. Yleinen fiilis on kaikinpuolin tosi hyvä. Mä en ole ollut sairaana yli vuoteen (jos loman turistimasua ei lasketa). Kaikilta jyllääviltä flunssilta ja vatsapöpöiltä olen välttynyt vaikka työskentelen yhdessä pahimmista tautipesäkkeistä, kuntosalilla. Mulle tämä kertoisi sen, että kaikki on kehossa mallillaan, näin ei kuitenkaan ole.

Olen jättänyt mainitsematta yhden asian, koska en ole ajatellut sen olevan aiheellista. Enkä ole siitä ottanut stressiä ennekuin nyt. Jätin siis viime vuoden lokakuussa e-pillerit pois. En raskauden toivossa vaan sen takia, että mä yleensäkin tuntisit jotain enemmän. Mun yleinen muudi on hyvin tasainen. Mä en saa naisille niin kovin yleisiä mielialan ailahteluita, mä en tunteile, mä en itke, mä vaan olen ja kaikki on tasaisen hyvin, mikään ei tunnu erityisen hyvältä tai huonolta. Olin syönyt e-pillereitä 16 vuotta. Eli ihan sairaan kauan, liian kauan. Niitä määrättiin mulle kuudennella luokalla aknen hoitoon ja siitä asti niitä olin syönyt. Olin kuullut, että ne voi aiheuttaa tätä tasaista, ei ailahtelevaa oloa jossa suuria tunnemysrkyjä kumpaakaan suuntaan ei tule. Ajattelin, että ne voisi nyt jättää pois. No tämän lopettamisen takia mulla ei ole tullut naistepäiviä sitten viime lokakuun, eli yli puoleen vuoteen. Tiesin, että siinä menee yksilöstä riippuen aikaa, että oma hormonitoiminta tasapainottuu ja siihen voi mennä jopa puoli vuotta. Siksi en aiheesta murehtinut, lähinnä olin iloinen ettei tarvitse naistenpäivistä kärsiä. Tämä oli myös yksi syy miksi aloin käyttämään niitä FitLine lisäravinteita ja Maca-jauhetta. Niiden sanotaan tutkitusti edesauttavan hormonitoimintaa.

Kävin viikko sitten kätilöopistolla yleisen papa-seulonnan seuraamuksena ja sanoin asiasta. Mulle tehtiin ultraäänitutkimus (näin ruudulta itseäni ehkä jopa liian läheltä) ja tuloksena oli ettei mun keho tuota estrogeeniä tarpeeksi. Kyseessä ei siis ole mikään sairaus. Lääkärin mukaan kuukautisia ei ole kohdun limakalvon paksuuden perustella näkyvissäkään. Eikä tämä hänen mukaansa johdu pillereistä. Tätä mä vaan en pysty uskoa. Jos syö keinotekoista hormonia näin kauan niin musta ei ole ihmekään jos oma hormonitoiminta ei enää osaa toimia kunnolla. Sama jos mies piikittää testoa itseensä vuosia niin eihän senkään oma kroppa osaa sitä enää tuottaa. E-pillerit on musta verrattavissa tähän, mutta ei lääkärin mielestä. Hänen syyttävä sormi osoitti mun liikunnan määrään. Hänen asenteensa oli raivostuttava. Ja mä tosiaan en koe, että treenaan yhtään liikaa. Mä voin hyvin, tätä lukuunottamatta ja sitä että tunne-elämä on aika tasapaksua. Voitte vaan kuvitella hänen ilmeesä kun sanoin, että tässä olisi kisadietti alkamassa. Tottakai mä tiiän, ettei se ainakaan paranna tilannetta, mutta tähän mennessä viimeiset puoli vuotta ei ole ollut mulle omasta mielestä liian raskaita ja ravintoa kroppa on saanut yllin kyllin. Tosin, se on totta ettei kukaan pysty sanomaan minkälainen mun normaali hormonitoiminta on, koska olen syönyt pillereitä niin kauan. Olisiko se samassa jamassa jos olisin niitä syönyt vähemmän aikaa tai syönyt eri merkin pillereitä. Mähän söin vielä suhteellisen vahvoja Diane Nova merkkisiä siihen akneen.

Ainahan tämän asian saa korjattua sillä että otan pillerit takasin, mutta sitä mä en haluaisi. Ja mikä tekee tästä sen huolenaiheen on tulevaisuus ja perheen perustaminen. Lääkärin sanoin jos mun keho ei ala tuottaa estrogeeniä tarpeeksi niin raskaaksi tuleminen voi vaatia erilaisia hormihoitoja. Ja tämä siis voi tarkoittaa pitkää prosessia. Tällä hetkellä mä en itse haluaisi mitään keinotekoista hormonia itseeni tunkea. Tuolla lekurin visiitillä musta otettiin myös verikokeet josta katsotaan lisää mikä näiden erilaisten naishormonien tilanne on. Ne vastaukset tulee noin kuukauden päästä.

Kisadietti alkaa tämän kuu puolivälissä mutta en pistä peliä poikki tämän takia. Terveys edellä tässä mennään mutta koska tämä asia on hoidettavissa niin treenit jatkuu. Otan ensilääkkeeksi ne kevennetyt viikot taas mukaan jotta keho saa aikaa palautua. Odotan ne verikokeiden tulokset ja etenen niiden mukaan. Jos tuomio on se, että jotain tarvitsee tehdä (mikä on hyvin todennäköistä) niin yritän ensisijaisesti saada mun hormotoimminan palautumaan luonnollisin keinoin. Stadissa on yksi kauppa, jonka nimeä en muista mutta sieltä saa tietoa ja apua miten esim. yrteillä ja muilla luonnonaineksilla hormonitoimintaa saa autettua. Tuttavan mukaan sieltä on monet naiset saaneet apua esim. lapsettomuuteen. Jos se ei toimi niin sitten ne pillerit tai joku muu lääkärin määräämä hormoni nappula/laastari mitä näitä nyt on. Kuhan ne naistenpäivät saadaan taas alkamaan. Kisadietillä kroppa joutuu koville ja se ei ikinä tee hyvää hormonitoimminnalle. Siksi tämä pitää saada nyt ajoissa hoidettua parempaan suuntaan ennenkuin rasvan määrä vähentyy ruokavaliossa. Rasvalla on suuri merkitys hormonaalisessa toiminnassa.

Kesä tulee ja hormonit jyllää – paitsi täällä. Jos sulla on antaa hyviä vinkkejä siihen miten auttaa hormonitoimintaa luonnollisin keinoin niin ehdottomasti haluan sen kuulla. 🙂 Tällä hetkellä päivittäisessä käytössä on kaikki tarpeelliset vitamiinit, hivenaineet, omega-3, kookosöljy, maca-jauhe sekä soijatuotteita.

C360_2015-05-03-11-37-42-171

No ainakin se kesä tulee. Tänään oli ihanan lämpöinen aamu ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Luonto alkaa jo vihertämään ja sorsat kylpi meressä. Kävin vetämässä aamuaerobisen ja jälleen tulisi historiankirjoihin merkattavaa. Mä nimittäin hölkkäsin! No en ihan koko 50 minuuttia mutta yli puolet. Ja mikä yllättävintä se oli kivaa! En ole koskaan ennen tykännyt hölkkäämisestä taikka juoksemisesta. Yleensä mua alkaa aina pistämään vatsaan enkä osaa hengittää oikein ja päädyn haukkomaan happea ja sylkemään limaa ulos kurkusta. Tänään se oli leppoisan kevyttä ja nautinnollista. Teknoralli soi korvissa, aurinko lämmitti kasvoja ja olin yksin omien ajatusten kanssa. Tämän loppuvuoden plääni on saada hölkkäämisestä yhtä koukuttavaa kun salista. Puitteet siihen on ainakin kohdillaan.

C360_2015-05-03-11-38-23-880Arabianranta, meidän “takapiha”. 🙂

C360_2015-05-03-11-40-50-623Arabian luonnonsuojelualue. Tätä kinttupolkua oli kiva hölkkäillä eteenpäin ja loikkia kuralammikoiden yli. Paljon mukavampaa kuin asfaltilla meneminen. Kenkien puhtaus hieman kärsi.

– Jenni

Positiivisia uutisia!

Ihanaa kesä tulee ja aurinko lämmittää!

Kisadietin startti lähenee päivä päivältä. Vappuna 1.5 on viimeinen herkkupäivä (ainakin hetkeen). Varattiin Antin kanssa brunssi vappupäivälle ja mennää vetää kunnon mättö-överit. Viimeistään ensi kuun puolivälissä ronkitaan ruokia. Nyt on sellainen olo, että olen jo valmis kiristelemään tätä kroppaa. Intoa löytyy nyt mutta katsotaan kauan se jatkuu. Asenteella on taas huima vaikutus siihenkin. Veikkaan kuitenkin heittäväni tämän innostuksen romukoppaan siinä kohtaa kun aikaa kuluu ja diettaus ei lopukkaan parin kuukauden jälkeen. 😀 Onneksi Antti lähtee mun kanssa tukidietille niin ollaan sitten molemmat samassa jamassa. Kumpikaan ei voi mätöstellä herkkuja toisen nenän alla. Antti tosin lopettaa sen paljon aiemmin, jotta saman katon alla ei ole kahta liian nälkäistä ja kiukkuista ihmistä kun viimisiä viikkoja dietistä vedetään. Ruokapuoli pyritään dietin ajan pitää mahdollisimman korkealla, niin kauan kuin se on mahdollista. Toivotaan, että treeni tekee tehtävänsä ja aineenvaihdunta pysyy tehokkaana.

11041821_803875349687480_8629563135764746756_nHeh, hauska 😀

Uusi treeniohjelma tuli otettua haltuun viime viikolla. Se on suunniteltu jo tukemaan alkavaa diettiä. Liikkeiden määrä on vähempi kuin ennen mutta volyymiä (toistoja) on edelleen paljon. Salijumpan lisäksi treenipäivistä löytyy ylämäkikävelyä ja intervalleja treenin perään vedettäväksi. Tällä koitetaan tehostaa rasvapolttoa. Lisäksi viikossa on 2 x 50min aamuaerobinen. Aerobisten antitykkääjänä löysin itseni perjantaina kävelemässä töihin ennen kello kuutta aamulla ja vielä pirteänä! Ollut mullistavaa huomata, että olen jopa nauttinut noista aamukävelyistä. Ilma on raikkaan viileä, näkee kun aurinko nousee ja kaupunki herää uuteen päivään. Siinä väkisinkin herää itsekin. Tästä kun ilmat vielä enempi lämpenee niin eihän se ole paha nakki ollenkaan hoidella noi aerobiset ennen kukonlaulua. I hope. 😛

IMG_7491

Ne FitLine ravintolisät joista oon jo pari edellistä postausta kertonut on edelleen käytössä ja olen ollut tosi tyytyväinen. Virtaa riittää, nukun hyvin ja vatsa toimii lähes kellon tarkkuudella. Yleinen fiilis on tosi terve ja hyvä. Viimeksi kerroin näiden ravintolisien miinuksena jatkuvan janon tunteen ja siihen juomisen takia heräsin öisin vessaan. Tämäkin on nyt loppunut kun tiedostaen vähennän juomista iltaa kohden. Mun makeanhimo on kadonnut lähes olemattomiin. Se on näiden vitamiinien aikaansaannosta taatusti. Jos mun silmien eteen ei ilmesty pussia karkkia (tai muuta herkkua) niin mun ei tee mieli niitä. Ne ei pyöri mun mielessä kotona taikka duunissa. Tämä on kaltaiselleni sokerihiirelle aikamoinen saavutus. Mitä muuta iloa on huomattu niin hieman on lantion ja reisien alueen selluliitti kadonnut, kiitos siitä kuuluu todennäköisesti volyymipitoiselle treenille ja FitLine Activizerille joka kiihdyttää pintaverenkiertoa ja energia-aineenvaihduntaa. Mä uskon, että noi vitaminit ja hivenaineet auttaa dietillä myös jaksamaan paremmin. Ja toivottavasti myös se rasva palaa tehokkaammin.

Sitten oli vielä yksi iloinen uutinen jaettavana. Nimittäin se mun kauan kipuillut hartia. Kävin eilen VitaVital kiropraktikolla näyttämässä sitä ja hänen tuomio oli yliaktiivinen epäkäslihas. Eli suomenkielellä hartialihas on koko ajan jännittyneessä tilassa tekemässä duunia. Siinä onkin ollut jatkuva kireä tunne päällä, se on kova ja kosketusarka johon hieronta on auttanut vain muutamaksi päiväksi. Joona (tämä kiropraktikko) totesi samaa mitä fyssari kuukausia sitten, että mun ranka on hyvin jumissa yläselästä aina niskaan asti. Hän manipuloi tätä aluetta. Eli naksautteli mun niskan, rintarangan ja lantion (niin sanostusti kai oikeaan asentoon?). Kappas kummaa mä tunsin heti kuinka se epäkäslihas rentoutu. Se lössähti samantien paljon löysemmäksi ilman, että sitä edes hierottiin ja kosketusarkuus katosi. Mun pääkin kääntyi tämän jälkeen suuntaansa reilusti lisää.

Viime yönä mä nukuin ekaa kertaa pitkään aikaan ihan helkkarin hyvin! En herännyt kertaakaan kolottavaan hartiaan jonka takia on pitänyt yleensä vaihtaa asentoa. Mä niin, niin toivon, että tämä hoito auttaa pysyvästi. Keho kuitenkin pyrkii aina menemään siihen totuttuun tilaan uudelleen niin siksi varasin kuukauden päähän uusintakäynnin. Josko se kipuilu nyt jäisi pysyvästi pois tämän manipuloinnin aka. nikasauttelun ja naksauttelun myötä. 🙂 Suosittelen lämpimästä ViaVitalin palveluita.

Nyt hymyssä suin eteenpäin.

IMG_7500Fressin henksun kuvauspäivän antia

Treeni ja FitLine kuulumisia.

Taas on muutama viikko mennyt viimeisimmästä. Ihan uskomatonta miten nopeasti aika menee eteenpäin. Treeniaiheista postausta olisi tällä erää tulossa ja pieniä huomioita siitä miten FitLine ravintolisän käyttö on edennyt.

Tosiaan valmennuspolitiikassa tapahtui muutosta tuossa helmikuun lopussa. Tällä hetkellä mulla ei ole virallista kisavalmentajaa johtuen Tiinaa koskeneesta tapahtumasta joka tuolloin helmikuussa ilmeni. Ei siitä nyt kuitenkaan sen enempää.

Mun matka lavalle ei ole missään nimessä tyssännyt. Kyllä salilla pystyy itsekseenkin rehkimään itsensä melkein sinne äärirajoille asti. Ja onhan mulla Antti huutelemassa tahtia vierellä. Antin lisäksi taustalta löytyy nimettömänä pysyttelevä PT ja hän muutaman kerran kuukaudessa potkii mua perseelle ja vie niiden äärirajojen yli.

No mutta asiaan. Treenit ovat menneet lähiviikkoina todella hyvin. Tai siis tuon lomalta paluun jälkeen on tapahtunut ikään kuin uusi nousukiito. Oon jaksanut tehdä hyvällä tempolla ja saanut monessakin liikkeessä painot viikko viikolta nousemaan. Mikä on ehdottomasti parasta niin lihastuntuman saanti on parantunut huomattavasti. Ihan huikee fiilis tulee kun löytää persuksen jokaisesta jaloille kohdistuvasta liikkeestä ja esim. kyykyssä tuntuu että pakarat tekee kaikista eniten duunia reisiin verrattuna. Sama juttu takareisillä. Ne olen nyt saanut hapotettua ihan uudella lailla, moista paineen tunnetta ei ole aiemmin siellä saanut tuntumaan. Tässä on taas yksi syy miksi salilla jaksaa viikosta, kuukaudesta ja vuodesta toiseen käydä kun siellä oppii aika ajoin jotain uutta. Oppii hallitsemaan omaa kroppaa entistä paremmin ja saamaan sen “yhteyden” lihaksiin. Vaikka siellä käytännössä tekee niitä samoja liikkeitä mutta kun ne oppii tekemään entistä paremmin ne tuntuvat taas aivan uusilta. Tulee sellainen “valaistuminen” jonka myötä into aina lisääntyy. 🙂

Mä taannoin kerroin kuinka yhdestä jalkapäivän kreisistä giant setistä iski jälkeempäin pieni paniikkikohtaus. Siihen settiin psyykkasi itseään niin kovin, että jotekin romahti kokonaan sen jälkeen. Nyt painan sen menemään beast mode päällä ja hoen itselleni “ei se mitää paina”- mantraa. Ja aina tulee tehtyä uudet enkat. Mielellä on ihan käsittämätön vaikutus treenin kulkuun. Korvien välistä se on hyvin usein kiinni onnistuuko vai ei. Mulla on siihen kinttupäivään kunnon viha-rakkaus suhde. Se on ihan kamala päivä mutta kun sen on tehnyt niin voi jumpe miten on hyvä fiilis! Ja seuraavana päivänä perse kipee.

Olen myös (niinkuin moni muukin) innostunut kehonpainolla tehtävistä harjotteista. Duunissa tulee ajoittain temppuiltua vapaa-ajalla. Pari kollegaa on myös hurahtanut tähän ihan täysin.

17305_10152356132517465_1879022774044946880_n

Tämäkin yllä oleva liike oli aluksi todella koomista räpellystä. Ei ollut alkuun mitään toivoa saada kroppaa edes pysymään pelkkien käsien varassa vaikka jalat olivat vielä koukussa lähellä lattiaa. Alla oleva kuva kiteyttää ensimmäisen harjoittelun aika hyvin. 😀

11071540_10152778863667621_7605780720080170671_n

Yllätyin paljon siitä, että vaikka en ole tätä ns. “käsillä seisontaa” mitenkään suuressa mittakaavassa treenannut. Aina ajoittain kokeilen, että miten se tänään onnistuu niin joka kerta se onnistuu helpommin ja asteen verran paremmin. Siinä keskikropan tukilihakset joutuu toden teolla töihin, että tasapaino pysyy ja seuraavana päivänä hartiat ja lapojen väli on tukossa.

Harmi, ettei tällaisen temppuilun harjoitteluun tällä hetkellä liikene enempää aikaa. Pidän kuitenkin nuo normaalit salitreenit etusijalla. Tällä temppuilulla kun ei tuo potka pahemmin kasva. Tätäkin siis oli ihan pakko lähteä kokeilemaan siksi kun käsillä seisonnasta on ilmeisesti nyt tullut joku buumi. Meillä duunissa, Fressillä joka toinen hemmo seisoo käsillä seinää vasten, tai ilman, tai on muuten vain pää alaspäin tekemässä jotain saman kaltaista oman kehonpainon akrobatia harjoittelua. 😀 Mutta pakko myöntää siihen jää koukkuun! Nyt seuraava etappi on saada kroppa kokonaan käsien varaan. Tuossa kuvassa tuen toista olkapäätä vielä steppilautaan. Ensi viikolla voisin yllättää itseni onnistumalla siinä. 🙂

Treeniviikkoihin on taas tullut mukaan aerobiset harjoitukset. Mä olen hyvin lahjakkaasti onnistunut skippaamaan ne alkuun suunnitellut 2 aerobista päivää tämän kuluneen vuoden aikana. Oon keskittynyt täysin salitreeneihin. Tämä ei onneksi haittaa. Aerobisten tärkeys panostuu sitten dietillä enemmän. Ja nyt kun niitä en ole tehnyt niin kroppa ei niihin myöskään ole tottunut, joka taas tehostaa niiden vaikutusta kun laardia pitää alkaa polttaa. Eli mun kahtena lepopäivänä olisi tarkoitus käydä reippailemassa sellanen 30-45min. Yleensä toinen näistä on pelkkää reipasta kävelyä, koska se tulee juurikin tuon kreisin jalkapäivän jälkeen niin on hieman tukkoista se eteneminen. Ja toisella erää sitten reippailuun mukaan extrana intervalleja / askelkyykkyjä / portaita / loikkia tms. tehokkaampaa sykkeen nostatusta.

Viime postauksessa kerroin FitLine ravintolisästä jotain aloin syömään (tai siis juomaan). Ihan sen takia, että läheiset ihmiset hehkuttavat ne tuottteet pilviin ja vannovat niiden nimeen. Siksi mäkin halusin kokeilla sitä. Otin käyttöön FitLinen monista tuotteista pelkästään Optimaalisetin.

Nyt 2 viikkoa näitä ravintolisä jauheita juoneena olen huomannut seuraavaa:

– olen pirteämpi iltaisin duunin jälkeen -> ennen on iskenyt aika hyvä kooma päälle illalla kotiin tultaessa

– vatsa toimii hitusen paremmin -> se ei ole niin turvonnut päivän päätteeksi

– mulla on koko ajan jano -> ja tästä syystä käyn tunnin välein veskissä -> jotain puhdistusta ilmeisesti tapahtuu

– aamuisin Activize antaa hyvin virtaa -> ei tartte kahvia/teetä -> virkistävä vaikutus toimii hyvin ennen aamujumppia

– Activizer juoma pistää joka kerta naaman, hartiat, kädet, korvat ja reidet helottamaan punaisena ja kihelmöimään -> kai se siellä jotain aiheuttaa, en tosin tiedä mitä

– mun karkkihimo on lieventynyt huomattavasti -> ei tee mieli syödä edes suloista suklaajänistä jonka sain asiakkaalta! 😀 Mutta siis oikeesti en unelmoi siitä puolen kilon karkkipussista mitä yleensä herkkupäivänä monesti syön. Yleensäkään mitää makeaa ei ole tehnyt mieli.

– kasvoissa on finniongelmat vähentyneet -> tämä johtuu joko näistä vitskuista tai sitten on vain sellainen ajankohta taas ettei naama kuki, innolla odotan jatkuuko tämä samanlaisena

– herään yöllä veskiin -> koska olen juonut päivällä janoon niin paljon vettä, tämä on ainoa miinus

Ei mitää maata mullistavaa mutta jotain kuitenkin ja 2 viikossa. Ja mikä tärkeintä lähes kaikki positiivista. Se onko osa huomioista täyttä plaseboa koska haluan uskoa tuotteeseen vai ihan oikeaa muutosta niin en tiedä mutta väliäkös sillä. Plaseboa tai ei niin tällä jatketaan. Yksi tuotesetti kun on 3kk mittainen. 🙂

Jos kiinnostuit niin kannattaa käydä lukemassa tuotteista FitLinen nettisivuilla lisää. Ja jos haluat myös lähteä kokeilemaan niin laita mulle viestiä vaikka tuolta mun facebookin PT sivujen kautta niin ei tartte maksaa ihan verkkopuodin hintoja.

Kuullaan taas!

Kisavalmisteluja sekä kuulumisia.

Hektinen maaliskuu on melkein taputeltu ja sitä toivottavasti seuraa edes hitusen rauhallisempi ajanjakso.

Omia synttäreitäni vietin pari viikkoa sitten. Antti ja siskoni olivat järjestäneet yllätys dinnerin keskustan Hard Rock Cafeeseen jossa odotti läjä lähimpiä sukulaisia ja ystäviä. Ilta oli oikein onnistunut ja nautin joka hetkestä. Rakkaita ystäviä näkee nykyään sen verta harvoin, että niistä hetkistä pitää ottaa kaikki irti. Enpä muuten olisi parikymppisenä uskonut, että vietän kolmekymppiset selvinpäin. Kovan painostuksen alla murruin juomaan jopa yhden mansikka margaritan. Tuli ainakin halvaksi juomien tarjoaminen sankarille. Ystäväni totesivat, että lahjaa oli todella vaikea miettiä kun yleensä ostetaan se pullo viiniä tai jotain muuta alkoholillista juomaa. Ja kun minä en moisia juo niin nyt he joutuivat oikein miettimään mitä ostavat. Sain lahjakortteja urheiluliikkeeseen ja kasvohoitoon, rahaa, kukkia, ihonhoitotuotteita ja pari erilaista kolmekymppisen selviytymispakettia. Antti osti mulle Niken revolution sky hi tennarit. Hyvä, että hän aina kuuntelee kun ihastelen nettikaupoista jotain mihin itsellä ei ikinä olisi varaa. 😀

aa4b936f10589dea475140f8e3a5cdd0Näiden ihanuuksia pitäisi saapua postissa tällä viikolla.

HRC:stä ilta jatkui seurustelun merkeissä ravintola Villi Väinössä josta siirryimme vielä Apolloon. Sängyssä olin jo kahdelta ja seuraavana aamuna tietenkin salilla. Hyvä päivä ja viikonloppu kaikin puolin. 😀

Tämän kevään viimeiset juhlat tanhuttiin viikonloppuna. Hyvän ystäväni häät olivat lauantaina ja tanssijalka vipatti jopa yli puolen yön. Häissä ruoka oli jälleen aivan käsittämättömän hyvää! Pysyin syömisen kanssa säädyllisen rajoissa vaikka mieli teki santsaa, varsinkin sitä valkosulkaa-mansikka juustokakkua. Häät olivat onnistuneet ja kauniit, hyvin hääparin näköiset.

11076208_10152343068877465_1962384329_n

11081669_10152343068992465_815107725_nMinä ja mun tuleva aviomies <3

Kisojen suhteen olen ollut viime viikolla kunnon neiti tehokas. Tiimiläiseltä kuulin, että hotelli kanattaa varata jyväskylästä ja lahdesta jo nyt ettei käy köpelösti. Oman tuurini tuntien se tarkoittaakin juuri sitä, että jäljellä olisi muutaman kuukauden kulutta enää sen kalleimman hotellin kallein sviitti. Eli tuumasta toimeen varasin huoneet omenahotellista jyväskylään karsintojen ajalle ja myös Lahdesta. Mikäli onni suosii mua jatkamaan vielä sinne asti. Jos ei niin varauksista saa rahat onneksi takaisin.

Olen myös tiuhaan tiiraillut netistä uusia ja käytettyjä kisabiksuja. Ne ovat ihan jäätävän kalliita! Niinkin pieni pala kangasta mitä bikineihin tulee plus koristelut maksavat hurjimmillaan jopa 400-600 euroa. Ziisus! Netissä on läpi käyty monia sivustoja ja yhdestä löysin valmiiksi koristellut biksut alle 200 euroa ja ne lähti tilaukseen. Biksut tulivat parin päivän päästä ja ne ovat kauniit!

11081830_10152343066962465_1317940261_nNämä löytyivät Daddy’s Girl nimisestä suomalaisesta verkkokaupasta.

Biksujen väri on rubiinin punainen. Lavalla valot ovat niin kovat, että siellä väri muuttuu todennäköisesti vaaleammaksi. Yläosa on juuri passelin kokoinen, tarpeeksi peittävä. En tahdo että rintojen päällä on vain juuri ja juuri nännit peittävät kolmiot. Alaosa meni päälle mutta nykyinen kondis aika hyvin tursuaa sieltä yli. 😀 Uskon, että dietin jälkeen alaosa on just passeli tai jopa hitusen liian iso. Tilasin koon sen mukaan, että siinä on varaa pienentää jos tarve vaatii.

Todella “halvat” nämä olivat muiden sivustojen hintoihin nähden. En tiiä onko laatu sitten kehnompi vai rahastavatko muut vaan aivan törkyhintoja. Okei nämä eivät ole mittatilauksena just mun kropalle mutta en välitä siitä, kyllä ne istuu ihan tarpeeksi hyvin. Mun budjetille sopivat, kuhan eivät hajoa kappaleiksi lavalla taikka sitä ennen. 😀

Sitten vielä oli vielä yksi asia jaettavana. Se kantaa nimeä FitLine. Töissä on nyt muutama kollega, sekä myös siskoni käyttänyt kyseisen merkin lisäravinteita ja joka ikinen on kehunut tuotteet pilviin. Niiden tarinoiden jälkeen olin myyty on ihan pakko kokeilla myös itse.

11081765_10152343066927465_1239206036_n

Näin lisäravinteita kuvaillaan:

“Ydinosaamisemme on ravinteiden imeytyminen. PM-Internationalin kehtittämä Ravinteiden siirtokonsepti (NTC) kuljettaa ravinteet juuri sinne missä niitä tarvitaan juuri silloin kun niitä tarvitaan – solutasolle. Kun solut on suojattu ne tuottavat optimaalisesti energiaa ja tämä antaa parhaat edellytykset terveyteen ja hyvinvointiin.”

Myös tuotteiden puhtautta ylistetään ja facebookin ryhmästä luin todella inspiroivia kertomuksia siitä, miten FitLine on itse kunkin elimistön toimintaa ja vireystilaa muuttanut parempaan. Näiden sanotaan auttavan ruansulatukseen, aineenvaihduntaan, energiatasoihin, palautumiseen, nukkumiseen ja myös ihon kuntoon. Nettisivuilla kerrotaan hyvin mitä mikäkin purkki sisältää ja miten sen olisi tarkoitus kehossa toimia. Siskolla on myös selluliitti vähentynyt kun hänen kropan pintaverenkierto on parantanut näiden myötä.

Itse otin nämä käyttöön juuri siksi, että pääsisin mahdollisesti eroon jatkuvasta masun turpoamisesta. Jotta nukkuisin entistä paremmin ja keho palautuisi treenin ja päivien tuomasta rasituksesta tehokkaammin. Iho-ongelmat ovat myös päivittäinen riesa joten otan myös siihen apua mielihyvin vastaan. Niin ja kyllä sitä sellua tuolta ahterista löytyy, sekin saa kadota. Nämä siis ovat jauhe muodossa olevia vitamiineja ja hivenaineita. Samoja mitä olen syönyt tabletti ja kapseli muodossa jo vuosia. Mutta ero on siinä puhtaudessa ja imeytymisessä. Perus tableteista ei välttämättä imeydy kehoon kuin 25-50%. Nähtäväksi jää miten nämä vaikuttaa, mutta innolla sitä odottelen miten oman elimistön toiminta toivottavasti muuttuu entistä parempaan. Varsinkin tulevalla kisadietillä toivon näiden tuovan mukanaan parempaa vireystasoa ja jaksamista.

Eilen aloitin ja nautittuani FitLine Activizeä alkoi naama hehkumaan samointein. Tuotteiden tosiaan sanotaan menevän “juuri sinne missä niitä tarvitaan juuri silloin kun niitä tarvitaan – solutasolle”. Eli mun nassun ihon soluilla ilmeisesti oli tarvetta. Alkuun olin skeptinen kun siskoni näitä alkoi käyttämään, mutta hänen kertomukset monen kk käytön jälkeen sekä parin kollegani ylistykset sai mut lähtemään tähän mukaan. Kaikki sanovat ihan samaa “En lopeta näiden käyttöä koskaa, olo on ihan super hyvä!”

Ei nämä mitään edullisia vitskuja ole mutta mikä on hinta hyvinvoinnille? Jos ne toimii niin kyllä mä sen 90e/kk näihin jostain tekasen.

Kerron kyllä sitten jos/kun huomaan kehossani jotain tapahtuvan. Mikäli haluat itse myös FitLinen tuotteita lähteä testaamaan niin ota yhteyttä muhun. Saan ne edullisemmin kuin verkkokaupasta. 🙂

Palataan!

 

Juhlia siellä ja juhlia täällä.

Jopas on ollut hektinen paluu arkeen. Tuntuu, että päivistä hupenee tunnit super nopeudella eikä meinaa saada otetta tästä minuuttiaikataululla toimivasta normaalista arjesta. Sitä tottui lomalla liiankin hyvin joutilaisuuteen ja kiireettömyyteen. Ja siihen, että ruoka tulee valmiina nenän eteen! Hyvä kun tiesin enää mikä on paistinpannu. 😀

Mutta on se ollut myös ihanaa palata töihin. Mulla oli tosi ikävä mun rakkaita kollegoita (he ovat kuin mun toinen perhe) ja myös omia asiakkaita. Mahtavaa nähdä miten hyvin he ovat edistyneet sillä aikaa kun mä otin elbaa palmujen alla. Ei se tunnu työltä kun tekee sitä mitä rakastaa. Vaikka ne päivät aikamoista härdelliä ja menemistä onkin niin en valita että töitä riittää. Eipä tartte ainakaan peukaloita pyöritellä.

Viime viikonloppu ei antanut sijaa rentoutumiselle kun edessä oli hyvän ystäväni polttarit. Ihan mahtava päivä, mutta ei siinä joutilaisuutta ollut tippaakaan. 😀

IMG_6336Päivä alkoi brunssilla ja masu sai täytettä ainakin koko päivän jos ei jopa seuraavankin edestä.

IMG_6526Kynnet kuntoon ja pommakkia janoon.

IMG_6564Akkalauma lähti tanssimaan pöydille Rymy Eetuun. Kuvassa vasemmalla siskoni ja keskellä itse sankari.

Oli super hauskaa käydä pitkästä aikaa tanssimassa ja viettämässä aikaa leidien kanssa. Vastaavia hetkiä tulee nykyään niin harvoin vastaan. Jaksoin mä kahteen asti yöllä rymytä, vielä selvinpäin! Oli muuten astetta väsyneempi jumppa seuraavana päivänä.

Ennen lomaa oli suunnitteilla, että sapuskapolitiikka hieman lisääntyy reissun jälkeen mutta kuntotsekin tuloksena ruokapuoli pysyy nykyisessä. Suuremmalle määrälle ei ole tarvetta kun näitä “tankkauspäiviä” nyt tulee harvasen viikonloppu vastaan. Jos niiden lisäksi ruokamäärää vielä suurentaisi nykyisestä niin lihasten sijaan jenkkakahvat jatkaisivat tätä hyvin alkanutta nousukiitoaan. 😀

Fitness SM-kisojen karsintapäivät julkistettiin kotvanen sitten. Mun bikini fitness lava debyytti tulee olemaan Jyväskylässä 19. päivä syyskuuta. Ja senpä takia kisakunnossa on hyvä olla ihan viimeistään 12.päivä syyskuuta. Dietti alkaa näillä näkymin toukokuussa. Suunnitelmissa oli mennä Jyväskylän lisäksi Tampereen karsintoihin mutta ylläri, siellä ei tänä vuonna järjestetä niitä. Niin meikäläisen tuuria, eihän sinne olisikaan ollut kuin puolet lyhyempi matka. Toiset karsinnat ovat Oulussa asti ja sinne lähtemisestä en osaa vielä sanoa. Voihan se olla, että jos kisaajia ilmoittautuu jälleen hirveä lauma (mitä todennäköisesti voi odottaa) niin karsintapaikkoja tulee lisää. Ehkä.

Alustavasti kyselin jo erästä tuttavaani lavan taakse mun huoltajaksi. Olisi huippua saada sinne kannustamaan henkilö joka on itse kisannut, että hän tietää minkälaista härdelliä se oikein on. Hän oli myös kanssani Wellness coach koulutuksessa jonka opit tulisivat hyvin hyötykäyttöön kun mä hajoon siellä jännityksestä ja stressistä. Tuttavani voisi myös tuunata mulle kisameikin kun sattuu siinäkin olemaan ammattilainen. Ja näiden alustavien tiedustelujen mukaan tämä saattaa jopa onnistua. Jeij! Näitä juttuja nyt onneksi on vielä aikaa hoidella. 🙂

Nämä karkelot ja rauhattomat viikonloput saavat jatkoa jo heti huomenna. Tällä kertaa sankarina olen minä itse. On koittanut sen aika, että tämä akka täyttää pyöreitä. Ristus sentään huomenna tulee 30-vuotta täyteen!! Minne ne vuodet oikein menivät? Vastahan mä täytin 25-vuotta. 😀 Ei kyllä uskoisi kolmekymppiseksi eukoksi. Sillä mun naama näyttää puberteetistä kärsivältä teiniltä ja henkinen ikä on edelleen jotain 21-vuotiaan luokkaa. 😀

En jaksanut itse alkaa suunnittelemaan synttärijuhlia kun tätä hässäkkää on tosiaan riittänyt muutekin jo tarpeeksi. Siirsin vastuun juhlista suosiolla Antille, joka taas on tainnut siirtää vastuusta ison osan siskolleni (delekointi on hyvä juttu 😀 ). Saa nähdä mitä huominen tuo tullessaan. Tiedän vain sen, että about neljän aikaan iltapäivällä on lähtö kotoa.

2015-03-06Tahtoo paljon lahjoja!! 😀

Ja kun tämä juhlinta saadaan pakettiin niin eipä mene kuin pari viikkoa niin koittaa tämän viime viikonlopun polttarisankarin häät. No eipä ainakaan tarvitse miettiä tekemistä tälle kuulle ollenkaan. Rauhotutaan sitten ensi kuussa enemmän.

Lähes kolmekymppinen akka kiittää ja kuittaa. Oikein hyvää viikoloppua myös sulle! 🙂

Reissutarinoita :)

Täällä ollaan, takaisin suomessa. Tultiin eilen illalla ja vastassa oli yhtä kaunis sää kuin mikä vallitsee parhaillaan. Viima ja räntää, kova tipahdus arkeen. 😀 Eilen oli vielä +30 astetta ja tänää hitusen vähemmän.

Mun piti aloittaa tämä sunnuntai ekalla kovalla treenillä loman jälkeen mutta pieleen meni se yritys. Syväjäädyin matkalla salille vain lukeakseni salin ovesta lapun “kortinlukija ei toimi, pahoittelut”. Sinne meni ne treenit. Kelasin käyttää tämän hyötyajan sitten kirjoittamalla ja muistelemalla viimeistä 5 viikkoa. Täytyy kyllä sanoa, että oli elämäni paras loma tähtän asti.

BALI

Sanur

Sanur beach oli viehättävä paikka, hyvin samankaltainen meiningiltään kuin Thaimaa. Ei mikään hirveä turistirysä ja ihmiset olivat todella ystävällisiä. Vietimme Sanurilla yhteensä 4 yötä. Sieltä löytyi sali jossa käytiin 2 päivänä jumpalla. Hotelli järjesti myös ilmaisen jooga tunnin jota käytiin testaamassa. Eikä muuten ollut helppoa! Hyvin nöyränä lähti tunnilta pois kun huomasi miten kehnosti oma vartalo muovaantuu erilaisiin vaativiin asentoihin. Venyttely ei todellakaan ole turhaa! 🙂

received_10153010346404462.jpegUbud

Tämä paikka varasti mun sydämen. Aivan uskomattoman ihanat maisemat viidakon keskellä. Hotelli Komaneka oli puolihoitola jossa kaikki pelasi täydellisesti ja henkilökunta oli parasta mitä matkalla tuli vastaan. Meillä oli privaatti villa omalla uima-altaalla ja terassilla. Olimme täällä vain 3 yötä ja se jäi harmittamaan, paikka oli niin ihana. Mieli ja keho lepäsi luonnon keskellä ja sitä viidakko maisemaa olisi voinut tuijottaa vielä toiset 3 päivää helpolla. Hotellilla oli pieni fitness huone jossa pääsin kolme kertaa tekemään oman kehonpainolla hiit-tyyppistä treeniä. Muutoin huoneessa oli vain cardio laitteita ja pieni pakka käsipainoja. Myös täällä päästiin kerran joogaamaan, siitä seurasi sama nöyrä fiilis. 😀

 

C360_2015-02-09-16-49-18-979

 

C360_2015-02-09-16-46-32-846Käytiin yhtenä päivänä paikallisen oppaan kanssa trekkaamassa riisipelloilla ja viidakossa. Hän kertoi meille paikallisten elämästä, se pyörii hyvin pitkälti perheen, riisin ja jumalten ympäröimänä. Täällä perheet asuvat yhdessä. Tarkoittaa että isovanhemmat, vanhemmat, lapset ja jopa lapsenlapset asuvat kaikki samalla pihalla, tosin eri taloissa. Jokaisen talon pihalla on oma temppelli ja jokaisessa kylässä on myös yksi isompi temppeli. Jumalia muistetaan päivittäin erilaisin tavoin. Temppeleille viedään ruokaa ja suitsukkeita. Pienempiä jumalille tarkoittettuja lajoja näkyi joka kaupan ja tönön oven suussa. Niiden tarkoitus oli suojella. Riisipelloilla kävellessä opas kertoi meille minkälaisen matkan se riisi tekee kokonaisuudessaan ennenkuin se päätyy Unclen Benssin laatikkoon. Päästiin käpistelemään riisiä suoraan pellosta.

Bali kokonaisuudessaan oli aivan mahatava paikka. Sellainen jonne on aivan pakko mennä uudestaan, erityisesti tuonne Ubudiin. Ruoka oli hyvin samankaltaista kuin thaimassa; riisiä, nuudelia, kanaa, possua, nautaa, kananmunaa ja paljon vihanneksia. Todella ravintorikasta ruokaa ja mausteiden kirjoltaan thaimaan sapuskoja paljon parempaa. Niitä kokkauksia jäin toden totta kaipaamaan.

SINGAPORE

Matka jatkui Balilta tunnin lennolla Singaporeen ja suuren kaupungin hälinään. Vietimme 2 yötä business alueen keskellä ja hämmästeltiin jättimäisen korkeita rakennuksia. Tällä alueella meidät erotti hyvin massasta, meillä ei ollut päällä siistejä puvun housuja + kaulustapaitaa taikka jakkupukua. Kaikki ravintolat olivat täynnä täysin samannäköisiä business miehiä suorissa housuissaan ja kauluspaidoissaan. Ja niitä siis oli paljon. Tähän pieneen yhden kaupungin maahan kun mahtuu melkein 5,5 miljoonaa asukasta.

Käytiin katsastamassa Singaporen eläintarha sen toivossa että nähdään jääkarhu ja jättipanda. Jättipanda jäi haaveksi mutta jääkarhu köllötteli omassa altaassaan feikki jäälohkareen päällä. 🙂 Tämä kaupunki löysi myös tiensä mun sydämeen. En ole ikinä nähnyt niin siistiä kaupunkia. Ei roskaa missään ja kaikki toimii. Okei, tässä maassa on todella kovat rangaistukset liittyen esim. roskaamiseen ja tupakoitiin mutta se tuottaa tulosta. Puhdasta ja siistiä joka puolella. Ei ollenkaan vaarallisia ghetto alueita. Meillä ei ollut täällä kuin yksi täysi päivä aikaa niin siinä ei paljoa kerennyt tekmään, siksi tännekin pitää tulla uudestaan.

THAIMAA

Khao Lak

Singaporesta lennettiin Phukettiin ja taxilla kyyti jatkui 1,5h Khao Lakiin maaseudulle. Paikka oli 20km päässä turistialueesta. Täältä löytyi loman paras ranta. Puhasta, valkoista ja pehmeää hiekkaa ja rantaviivaa riitti yllinkyllin. Ja mikä parasta se oli lähes tyhjillään. Khao Lak ei muutenkaan ole vielä täysin voimissaan tsunamin jäljiltä, turistit eivät ole vielä valloittaneet sitä uudelleen. Se veti ajoittain hiljaiseksi kun näki rannan tuntumassa täysin hylättyjä, luonnon takaisin valloittamia rakennuksia. Meidän oli tarkoitus viettää tässä maaseutu idyllissä 7 yötä mutta se sai täyskäännöksen.

PhotoGrid_1422522155280Valitettavasti hotellin lähellä sijaitsi jonkun sortin tehdas josta öisin kantautui alueelle vahva savun haju. Ja se haju kantautui huoneen sisälle asti niin että henkeä ahdisti. Tämän takia luovuttiin paikasta heti jo 2 yön jälkeen. Onneksi varauksen muutos meni mutkattomasti bookkaus firman kanssa. Näin jälkeenpäin ajateltuna paikka oli aivan liian kaukana kaikesta, siellä ei olisi jaksanut olla 7 yötä. Sillä alueella ei ollut turisteille oikeastaan mitään, päivät olisivat kuluneet vain hotellin alueella. Jossa oli meidän lisäksi vain saksalaisia eläkeläisiä ja aamupalabuffetilla soi Abba. 😀

Pysyttelimme edelleen kuitenkin Khao Lakin alueella mutta siirryimme noin 20km päähän sinne missä ne muutkin turistit lymysivät, Khao Lakin keskustaan. Löydettiin hyvä ja halpa hotelli 3 yöksi. Sen lähistöltä löytyi myös sali, jonka kertakäynti maksoi huikeat 2,5 euroa. Siellä käytiin ähkimässä 3 aamuna.

Tämän paikan parasta antia oli trekkaukset Khaolak Lamru Natioanal Parkissa ja Chong fa Waterfallillla. Molemmissa sai rämpiä viidakon keskellä pieniä kinttupolkuja ja suhteellisen jyrkkiä nousuja. Vesiputous oli noin 750m korkeudessa.

received_10153003353219462.jpegNiin ja löytyi sieltä yksi turistien alueelta yksi kenkiä pursuava baana josta mukaan tarttui parit Nike Airmaxin tossut pilkkahintaan. 🙂

IMG_20150131_153811

Ao Nang

Koska Khao Lakissa oleskelu jäi suunniteltua lyhyemmäksi siirryimme vielä pariksi yöksi Krabille Ao Nangiin jossa olimme myös edellisvuotena piipahtaneet. Siitä tuli sopiva välietappi kun myöhemmin reissu jatkui Koh Lantan saarelle. Ao Nang on edelleen täysi kopio kanariansaarista. En tykkää. Löytyy suomikojua, suomiluolaa ja aivan liikaa suomalaisia ja etenkin venäläisiä. Vaatteitaan tyrkyttäviä myyjiä joka nurkan takana ja pukumiehet halusivat ommella joka kiskalla Antille puvun. Mentiin tänne vain siksi ettei seuraava siirtyminen olisi ollut niin tuskaisen pitkä. Ao Nangin ainoa plussa oli hyvä (mutta kallis) sali. Siellä käytiin kerran vetäsemässä oikein kunnon jalkarääkki.

C360_2015-02-09-17-02-52-143Koh Lanta

Viisi tuntia kestäneen ihmisiä ja tavaraa täyteen ahdetun minivan kuljetuksen päätteeksi pääsimme vihdoin Lantalle. Tämä oli mulle jo kolmas kerta tällä saarella ja edelleen tykkään paikasta. Tällä kertaa majoituttiin saaren aivan eteläkärkeen jossa ei aiemmin olla käyty. Täten sai taas uuden kokemuksen tästä paikasta. Ja sellainen toden totta saatiin, eikä niinkään hyvissä mielin. Hotelli oli kyllä ihan hieno ja huoneet olivat omia bungaloweja. Mutta. Se super iso mutta ja sitäkin isompi miinus oli meidän huoneessa asuvat toverit, nimittäin Teppo torakat. Viivyimme Narima hotellissa 8 yötä ja sinä aikana varmistettiin kymmenen Tepon tappo. Ties kuinka monta sinne jäi väijymään vielä seinien rakoihin. Ei kiva! Sanoimme tästä kyllä lähes päivittäin henkilökunnalle joka yritti tehdä parhaansa Teppojen häätämiseksi mutta turhaan. Ostettiin itse purkki jotain super torakka myrkkyä mitä joka päivä suihkutettiin huoneeseen.

Toinen mutta paljon vähäisempi ongelma oli naapurimetsän apinat. Metsikössä asui koko suku joka ajoittain tuli myös hotellin alueelle etsimään ruokaa (ja jotain pöllittävää). Ne osasivat olla hyvin röyhkeitä tapauksia, meidän vaan piti olla vielä röyhkeämpiä jotta apinat oppivat paikkansa. Niiden paikka ei ollut meidän terassin hammock! 😀

IMG_20150205_165431

10421519_932692103421566_8697464662074657779_nLantalla otettiin viikkokortit salille. Pääsin käymään siellä 5 kertaa ja Antin kerrat jäi kolmeen, hän tuli kipeäksi. Täysin sama setti kävi myös viime vuonna. Me ei enää mennä Lantalle kun siellä aina tulee kipeäksi. 😀 Treenien puolesta huomasi sen, että ei saa vedettyä niin täysillä kuin kotona. Kaipa se oli tuo kuuma ilma joka vaikutti, puhti loppui samantien ja treeni tuntui sellaiselta suossa rämpimiseltä. Ei vaan edennyt kunnolla.

Pari päivää meni vain lymytessä ja syödessä kun odoteltiin Antin olon kohenevan. Päästiin onneksi käymään Lanta Animal Welfaressa rapsuttamassa kodittomia koria ja kissoja. Mikäli olisi ollut mahdollista niin olisin ottanut sieltä pari Paavoa mukaan samointein. Oli ihana nähdä miten hyvin ne eläimet voivat ja kuinka hyvin niistä pidetään huolta, täysin vain lahjoitusten ja vapaaehtoisten voimin. Monet näistä koirista käyttäytyi paljon paremmin kuin useimmat tietämäni kotieläin koirat.

Ajateltiin, että aletaan netin kautta lahjoittamaan niille karvapalloille kuukausittain rahaa. Se on kuitenkin niin pieni raha meille mutta siellä eläimet saavat hoidot, rokotukset ja ruokaa. Ehkä meidän Paavo tuleekin joskus Lantalta meille asumaan. 🙂

PhotoGrid_1423739337832Lantasta jäi jälleen hyvä mieli, jos hotellia ei lasketa mukaan. Nyt siellä on nähty ja tehty kaikki olennainen ja toistaiseksi siellä oli vielä rauhallista mutta sekin tulee muuttumaan kun saarelle rakennetaa parasta aikaa krabilta isoa siltaa joka helpottaa saarelle tulemista huomattavasti.

Koh Yao Yai

Tänne matka jatkui Lantalta ja sekin oli jo seikkaulu itsessään. Elettiin kuvitelmassa, että päästään speed boatilla Lantalta suoraan mutta väärässä oltiin. Ensin isolla ferryllä Lantalta Phuketin satamaan, josta taksilla toiseen satamaan ja sieltä veneellä Koh Yao Yaille. Mutta reissu oli sen arvoinen. Tällä saarella ei turisteja näkynyt juuri laisinkaan. Todella rauhallinen ja kaunis paikka jossa vietimme 3 yötä. Koko saarella ehkä 4-7 hotellia. Täällä ei salia ollut mutta oman kehon painolla puskettiin taas menemään hotellin nurmikolla joka aamu. Yhden videon latasin treenistä facebookin PT sivuilleni.

C360_2015-02-09-18-04-22-484Yhtenä päivänä lähdettiin etsimään autiota rantaa, koska sellainen tältä saarelta oli löydyttävä, mesta oli muutenkin niin autio. Olin edellisvuonna nähnyt ohimennessä veneestä käsin yhden niemen nypykän jossa tönötti muutama yksinäinen palmu. Se paikka näytti veneestä ihanalle ja tätä nypykkää lähdettiin skootterilla etsimään. Se löytyi hyvinkin helpolla kun saarella nyt oli vain joku kolme tietä mitä pitkin ajella. Rannalla oli sopivasti laskuveden aika ja mereltä paljastui esiin laskuveden esiin tuomia “saarekkeita”. Sinne me lähdettiin kahdestaan taapertamaan ja väisteltiin rapuja joka toisella askeleella. Tältä omalta laskuveden saarelta jäi käteen jotain pysyvää, koko loman ehdottomasti paras muisto ja tuliainen kotiin. <3

received_10153030826704462

Mä siinä pölpötin jotain ja lotrasin polvia myöten vedessä kun Antti veti mua kädestä luokseen ja hetken kuluttua alkaa ottamaan taaksepäin sellaista askelkyykyn näköistä askelta. Olin aivan totaalisen hämmentynyt tilanteesta enkä yhtään osannut odottaa sitä hetkeä! Ja sitten kuului kysymys “tuletko rakas vaimokseni?”

TULEN, TULEN, TULEN!!!!

11020385_10153048600424462_1008949497_nSoitettiin myöhemmin päivällä vielä isälleni, jotta Antti sai luvan jättää sormuksen sormeeni. Hyvin hämmentyneissä ja siirappisissa tunnelmissa jatkuivat päivät tällä saarella. Edelleen tuntuu oudolle tuo sormus sormessa, mutta todella hyvällä tavalla oudolle. Tätä nykyä mun nimitys täällä kämpässä kuuluu “vaemo!” 😀

PHUKET

Rawai

Tässä kohtaa matka lähestyy loppuaan ja palasimme venellä Koh Yao Yailta Phukettiin. Emme tykkää yhtään phuketin turistipaikoista. Patong, Karon ja Kata beach eivät ole meitä varten. Menimme Rawaille joka sijaitsee aivan Phuketin eteläkärjessä. Rawailla vietettiin 3 yötä ja päivät menivät syömisen, shoppailun ja treenien merkeissä. Syömisen merkeissä nyt meni kylläkin koko loma! 😀 Hotellilla oli oma, ihan ok ulkona oleva jumppa alue ja saimme käyttää ilmaiseksi myös viereisen samaan ketjuun kuuluvan astetta päheemmän hotellin salia. Tehtiin tuplatreenit parina päivänä. Ensin aamupalan jälkeen viereisen hotellin salilla ja sitten myöhemmin illalla oman hotellin jumppa-alueella tehokasta ja nopeata pienimille lihaksille.

Bangtao

Viimeiset 2 yötä vietimme Phuketin pohjoispäädyssä lähellä lentokenttää jotta sinne siirtyminen ei vaatinut kukonlaulun aikaista herätystä. Siellä käytiin hieronnassa, keskityttiin olemiseen ja rentoutumiseen.

Näin jälkikäteen ajateltuna olisi Balilla pitänyt viipyä kauemmin ja mennä sinne mahdollisesti myös myöhemmin. Samoin Singapore, siellä olisi 4 päivää ollut paikallaan. Nämä kaksi viimeistä kohdetta oli lähinnä paikkoja missä kuluttaa aikaa kunnes kotiin lähtö on edessä.

Kaikinpuolin loma oli kokonaisuudessaan hyvin onnistunut ja äärimmäisen mukava! Tosi aktiiviloma mutta ei meille sovi pelkkä löhöäminen. Sitä kaipaa päiviin jotain puuhasteltavaa kun aikaa kerran on tehdä ja mennä. Me ei esimerkiksi käyty uimassa juuri lainkaan, Antti ei pulahtanut ollenkaan! 😀

Lomalla haastavinta oli ruoan suhteen proteiinin saanti. Aasian maissa energia saadaan päääosin rasvasta ja sokerista. Koko matkalla löysin KAKSI juomaa veden lisäksi joihin ei oltu ämpätty kiloa sokeria. Toinen niistä olis cokis light. 😀 Suuri ikävä tulee tuoretta kookosvettä, sitä join lähes joka ikisellä ruokailulla ja lopuksi kaavin kookoksen sisuksista tuoretta kookosta jälkkäriksi.

C360_2015-02-08-17-02-01-156Yleisesti ruoka-annokissa proteiinia oli hyvin niukasti. Siitä huolimatta joka aterialla sai tarvittavia ruoka-aineksia, se miten paljon kutakin tuli niin paha sanoa. Paljon ravintorikkaampaa ruoka Aasiassa on kuin mitä omat koti kokkaukset. Annokset sisälsivät paljon vegejä, ituja, hedelmiä ja pähkinöitä. Erityisesti koitan zemppaa nyt noiden vihannesten kanssa myös kotona. Lomalla tuli syötyä usein vain 4 kertaa päivässä ja hyvin jaksoi. Annoskoot olivat myös pienempiä kuin mitä kotosalla. Täällä kotona on vaan tullut joku päähän pinttymä siitä, että 5 kertaa on pakko saada ruokaa tai kuolen nälkään. No nyt kisojen takia sitä ruokaa tulee kohta vieläkin enemmän mutta ajatellen tulevaa aikaa kisojen jälkeen niin en mä sitä sitä sapuskaa niin paljoa tarvitse. Herkuttelut jäivät tosi vähälle. Ruoka oli yksinkertaisesti niin hyvää ettei herkutteluille pahemmin jäänyt sijaa. Toki me jotain herkkuja satunnaisesti syötiin mutta reilusti vähemmän kuin mitä esim. viime vuoden reissulla. Yhtäkään annosta alkoholia ei matkalla mennyt suusta alas. Kihlausta kilisteltiin ananas smoothiella. 🙂

IMG_20150202_120725Tänään aamupaino näytti vain +2kg. Joten lomalta ei ole jäänyt kroppaan muuta kuin nestettä. Vaikka toisin pelkäsin. 🙂

Nyt iisi sunnuntai ja huomenna paluu sorvin ääreen!

 

Kisasuunnitelmia ja lomamuudia.

Tammikuun alku on tuntunut jotenkin tosi hektiseltä. Hurjan paljon on ollut erinäisiä hoidettavia asioita tulevan reissun ja kisojen suhteen. Tai ainakin tuntuu siltä. Nyt kuitenkin oon kutakuinkin saanut lähes kaikki kiireelliset asiat pois päiväjärjetyksestä. Lähetin tietoni IFFB:lle (International Federation of Bodybuilding and Fitness), maksoin sinne tämän vuoden kisalisenssin ja sendasin antidopingsopimuksen allekirjattuna. Näin ollen mulla on lupa kilpailla tänä vuonna kaikissa IFBB:n alaisissa kisoissa.

10311734_10152222760942465_7972817607425311632_n

Ollaan Tiinan kanssa nähty nyt aika urakalla. Parin viikon sisään yhdet tiimitreenit ja kahdet henkilökohtaiset treenit. Koko kroppa on saanut hyvää kyytiä. Luojalle kiitos (tai jollekin) siitä, että vasemman jalan polven kipuilu on loppunut ja on taas pystynyt vetää jalkajumpat täysillä läpi.

Ylläolevista tiimitreeneistä saattaa vilahtaa tekemisen meininkiä myös tv:n puolella. Huhtikuussa alkaa Fitnesspäiväkirjat-sarja jossa Tiinan sisko Mari Valosaari on mukana. Mari oli mukana treenaamassa tuolloin ja kamera tietenkin seurasi meidän touhuja koko ajan. Siis handycam ei mikään kuvausryhmä. Mari sai taltioitua mun lahjakkaat kiroilu-hajoilu-huudot yhden jäätävän prässi setin päätteeksi. Hitusen hauskaa, jos se otos päätyy itse sarjaan. 😀

Tiirailin mun kehityskuvia ja yhden niistä kehtaan jopa laittaa tännekin. Itseä rassaa kun omaan silmään en näe jaloissa mitään eroa. Tiina tosin sanoi, että hän huomaa kintuissa kehitystä tapahtuneen. Tiedettävästi se nainen ei lämpimikseen moista sano, hyvä niin. Ehkä mun koivet tulevat sitten esille kun on aika karistaa rasvaa siitä ympäriltä pois. Yläkehosta hartiat ja käpälät ovat kehittyneet hyvin kiitettävästi ja koko sivuposeeraus asento alkaa muovautua paremmaksi. 🙂

2015-01-04Naurattaa oikein miten kamalalle tuo ensimmäinen poseeraus näyttää 😀

Siinä mielessä hyvään suuntaan on menty, että painoa on tullut lisää mutta se ei näy kuvissa “pehmentymisenä”. Koko kuvasettiä katsellessani (myös etu- ja takaposet mukaan lukien) omaan silmään näytti siltä, että yleinen olemus on nyt pikkuruisen jopa kireämpi kuin kesällä. Olen onnistunut kasvattamaan lihasta nahan alle, jee!! Kyllä tästä vielä hyvä tulee. Ainakin olen hyvissä käsissä.

Tuleva plääni kisoja ajatellen on se, että loman jälkeen otetaan kuntozekki ja todennäköisesti lisätään hitusen ruokaa koneeseen, jotta saadaan maximoitua lihaskasvu. Toukokuussa alkaa kisadietti, eli mulla noin 5kk aikaa polttaa rasvaa pois kropasta. Yhdessä suin oltiin Tiinan kanssa sitä mieltä, että suurin haaste dietillä tulee olemaan mun “reisimöykyt”. Ne pakaroiden sivuilla olevat “kummut/muhkurat” jonne mun rasvat tykkää kertyä. Sieltä rasva vähiten haluaa lähtee pois kun sen on niin mukava olla siellä. Köllötellä mun perseellä. 😀

Syksyn karsinnoista suunnittelen meneväni Jyväskylään sekä Tampereelle. Jos ensimmäinen lavasetti menee mönkään niin sitten on ainakin vielä toinen mahdollisuus yrittää. Ensimmäisellä kerralla saa ainakin hieman karistettua jännitystä pois, jotta toisella kertaa pystyy (ehkä) olemaan rennommin ja täten esiitymään (ehkä) paremmin. Se kuka mun naaman ja tukan tulee mestoille perässä laittamaan on vielä oma mysteerinsä. Uskon, että Tiinalla on niiden suhteen hyviä tekijöitä tiedossa, että naaman+kropan+tukan tuunaajat löytyy.

Tänään mulla oli viimeinen työpäivä. Nyt alkoi 5 viikon loma, JAUZAA!!! Maanataina nokka kohti Aasiaa ja lämpimän auringon syleilyyn. <3

Tätä on odotettu niin, niin kauan. Oon enemmän kuin valmis rentoutumaan, nauttimaan jouten olosta, saamaan mahtavia uusia kokemuksia ja nähdä maailmaa. Ja saamaan sen kaiken mitä parhaimmassa seurassa. Antin kanssa. Super paljon odotan myös loman treenejä. Treenaaminen on mulle laatuaikaa ja henkireikä joten pelkästä löhölomasta ei ole puhettakaan. Matkakohteiden salien saatavuus tarkistettiin jo ennen hotellien varausta. 😀

10937417_10152230429477465_329295921_nPyynnöstä Tiina kyhäs mulle tälläsen “simppelin” rantajumpan…huoh! 😀

Tehtiin diili Antin kanssa, että loman ensimmäinen viikko pidetään some-hiljaisuutta. Ei ainuttakaan kuvaa tai päivitystä mihinkään muiden nähtäville. Eletään ja ollaan vain toisillemme. Tämä ei Antille tuota mitään ongelmia kun hän muutenkin dissaa tätä nykyajan jäätävää tarvetta olla koko ajan tavotettavissa. Ja sitä, että mitään ei voi kokea jos ei siitä heti lataa kuvaa tai sanallista kerrontaa facebookkiin. Itsehän kuulun juuri siihen kastiin joka haluaa näyttää ja ilmoittaa kaiken. Tämän parisuhteen aikana olen hitusen oppinut sitä kontrolloimaan mutten kylläkään tarpeeksi. Omalta osaltani tämä siis tulee olemaan asetta haastavampi diili toetuttaa mutta erittäin hyväksi “opiksi”. Täytyy se reissu kokea itse eikä kameran linssin läpi.

Kun tämä viikko on kulunut ja Air Asian koneet saavat vietyä meidät ehjänä perille niin kuvatulvaa on kyllä luvassa. Mikäli haluat seurata meininkiä lomalla ja sen jälkeen täällä kotosalla niin instassa löydyn nimim. jennin_ig ja mun viralliset PT-sivut löytynee täältä (saa käydä tykkäämässä).

10419995_10152230215957465_2037429658911018539_nSe tunne kun lomaa edeltävä viimeinen työtunti on ohitse!

Bali – Singapore – Thaimaa täältä tullaan!

Lomamuudi lähtee päälle än – yy – tee NYT!

HEIPPA! B)

 

Uusi vuosi ja uudet vanhat kujeet.

Moikkis!

Uusi vuosi vaihtui kotosalla Antin kanssa. Meidän oli tarkoitus tehdä kaupan ale-kinkku ja jatkaa joulusyöpöttelyä mutta se ajatus karisi kaupassa. Tajuttiin vasta siellä (päivää ennen aattoa), että se pakasteinen possun potka tarttee sulamisaikaa jääkaapissa joku 3-4 päivää! 😀 Joulukinkun sijaan tehtiin nyhtöppossua, joka oli itseasiassa ihan pirun hyvää. Sekin vaati uunissa oloa sellaiset 6h. Muuten ilta meni glögiä maistellen BBC:n Planet Earth sarjojen parissa. Luontodokkarit on ihan sairaan hyviä! Käytiin omalla parvekkeella kattomassa keskiyöllä raketti showta ja se oli ihan mieletön. Asutaan arabianrannassa ihan veden tuntumassa niin näkyi tosi hyvin helsingin rannan alueen raketit. Näin ehkä eniten raketteja kuin koskaan ennen. Kelasinkin, että ensi uutena vuotena vois pitää pirskeet kotona ja sitten joukolla vaan partsille kattomaan showta.

En tehnyt mitään uuden vuoden lupausta itselleni, en koe että olisi ollut tarvetta. En mä halua muuttaa mitään muuta kuin tätä kehoa treenin voimalla ja sitähän tässä on jo vuosia tehty. Eli samalla hyvällä kaavalla jatketaa eteenpäin.

Uusi vuosi tuo mukanaan kyllä kaikkea kivaa. Töissä sain palkankorotuksen mikä oli mahtavaa kun koulutusta ja työkokemusta on kertynyt lisää. Nyt palkka vastaa sitä omaa ammattitaitoa. Kahden viikon päästä alkaa vajaan 5 vkon loma aasiassa (en kyllästy sen sanomiseen), loman jälkeen on ystäväni polttarit, sitten omat 30v. synttärit, sitten tämän ystäväni häät, kisadietti alkaa kesällä, yksi ystäväiseni saa muksun heinäkuussa ja syksyllä on sitten omat kisat edessä. Ainiin, pitää muistaa lunastaa kisalisenssi tälle vuodelle nyt ennen lomalle lähtöä. Paljon isoja-pieniä iloisia tapahtumia tulee tänä vuonna tapahtumaan. 🙂

10850151_10152156060617465_1612850595016291749_nNykyään virallisesti myös wellness coach. 🙂

Muutama viikko sitten alkoi uusi Tiinan tekemä 5-jakoinen treeniohjelma jonka myötä aloin snadisti vihaamaan jalkapäiviä. 😀 Ne on ennen olleet mun lemppareita mutta nyt ohjelman toinen kinttupäivä etureisille on NIIN killeri, että oksat pois. Päivästä löytyy muiden liikkeiden ohella yksi giant set jossa tehdään prässiä kapealla, smith kyykkyä syvälle ja askelkyykkyjä 6 x 20. Yhteensä siis 360 toistoa. On muuten etureidet ja perse totaalisen tuusana seuraavat päivät. Tehnyt tämän nyt kaksi kertaa ja oon ihan rikki sen jälkeen. Saa toden teolla psyykkaa itsensä jaksamaan kokonaan sen 6 kierrosta. Yleensä kun sarjoja on sen 4 kierrosta niin nyt nuo 6 tuntuu loputtomilta. Kolmannen kierroksen jälkeen oon jo hajalla mutta vasta puoliväli silloin menossa.

Sain pienehkön paniikkikohtauksen ekan kerran jälkeen kun koko treeni oli loppu. Yhtäkkiä tuntui etten saa happea ja purskahdin hätääntyneeseen itkuun samalla kun koitin haukkoa happea. Antti oli onneksi vieressä rauhoittelemassa. Luulen, että paniikkikohtaus johtui siitä, että jaksaakseen koko treenin jouduin psyykkaamaan itseäni tosi paljon ja sitten kun treeni oli ohitse niin romahdin täysin. Tulipa ainakin annettua itsestä täydet 100% siihen. Laitoin Tiinalle päivän jälkeen viestiä ettei hän just nyt saa multa kovin lämpöisiä ajatuksia. 😀 Toisella kertaa kohtausta ei tullut enää kun tiesin jo mitä se treenipäivä vaatii ja miltä se tuntuu. Tässä ainakin pätee se “mikä ei tapa, se vahvistaa” – lausahdus.

Tänään oli tarkoitus mennä kevennetysti tekemään kyseinen päivä mutta joku saakelin polvikipu vaivaa nyt kolmatta päivää. Se ei tunnu kävellessä mutta aina istuutuessa se vihlaisee ilkeästi. Eli kyykkyyn on turha koittaa mennä. Oon rullannut ja venytellyt jalkoja mutta reidet ei tunnu yhtään kireältä, että syy löytyisi siitä. Ei auta kun antaa sille lepoa. Vedettävä joku persukselle ja vatsoille suunnattu, ei kyykkyjä sisältävä sekamelska päivä…esim. hip trustia vaan ihan perkuleesti, se 6 x 20. 😀

Mua pitkään vaivannut olka+hartia alueen kipuilu on alkanut onneksi helpottaa. Ihanaa kun on saanut nukkua kunnolla ilman hartiakipuja. Ostin alesta sellaisen erikoistyynyn joka on muotoiltu tukemaan niskaa. Etten nuku ihan mytyssä ja niska vinossa. Vaihdettiin Antin kanssa sängyssä puolia, jotta nukun enemmän terveen hartian päällä kun olen kylelläni. Oon myös tehnyt (lähes) säännöllisesti fyssarin opastimia liikkeitä.

Vähän näyttää siltä, että kun yksi vika lähtee niin toinen tulee. Ensin hartiat ja nyt polvi. Jospa se nyt buranakuurilla ja levolla helpottaa, että saan ensi viikolla kunnon jalkajumpan kun treffaan Tiinan ja tämä kevenntty viikko loppuu.

Urheilija ei ilmeisesti tervettä päivää näe. Mutta näillä eteenpäin. 🙂 Hyvää alkanutta uutta vuotta!

Kiloton joulu.

Joulu oli ja meni ja masu on ollut hyvin, hyvin kylläinen tänä aikana. Yllätyin suuresti kun uskaltauduin tänään vaa’alle ettei joulusta ole tullut YHTÄÄN pöhökiloja. Koskaan aiemmin ei nimittäin näin ole käynyt. Syötyä tuli kuitenkin äärimmäisen hyvin ja herkuitta en todellakaan ollut. Ruokaa ahtasin itseeni “pre” jouluna Antin äidin luona, jouluaattona sekä joulupäivänä isäni luona. Kaikkina päivinä masussa ihan koko joulupöydän kirjo ähkyyn asti sekä suklaata, piparia ja torttua. Nam.

10888453_10152169589187465_5980952909945294041_n

Muutamilla pienillä huomiolla tämä mystinen kiloton joulu ilmeisesti mahdollistui:

1. Nautin vain hivenen alkoholia mutta sitäkin rankemmalla kädellä vettä. Pysyi kropassa virtaus päällä niin nesteet eivät jämähtäneet kiinni.

2. Suurista mieliteoista huolimatta nautin vain noin joka kolmannen herkun. Mieli siis halusi enemmän mutta en ihan joka kerta antanut sille periksi. Tästä huolimatta suklaata ja piparia upposi paljon mutta vähemmän kuin mitä mieli teki.

3. Herkkuja enemmän söin kunnon ruokaa. Paljon vähärasvaista kinkkua ja kalkkunaa, hivenen lohta ja sopivassa määrin laatikoita. Jouluruoka ei ole se lihottavin tekijä vaan ne herkut.

3. Olen käynyt joka päivä salilla. Välillä vedin rauhallisemmin ja välillä rankemmin. Aattona tein kunnon jalkajumpan niin meni jouluruoka tehokäyttöön. Liikkumalla nesteet pysyi liikkeellä, kulutus löhöömistä isompana ja aineenvaihdunta toimi suuremmalla teholla.

4. Lähes kaikki lahjaksi saadut suklaakonvehdit lähtivät Antin matkassa töihin. Täten ne eivät jääneet meidän jääkaappiin huutamaan mun nimeä. Pahoittelut ostajille mutta mä en halua yli kahta kiloa suklaata tähän huusholliin. 😀 Täten sain herkkuputken loppumaan eikä se jatku pitkälle joulun yli. Suklaiden eteenpäin lahjoitus pienesti kirpaisi mun herkkusuuta sillä hetkellä kun ne käveli ulos ovesta. Suklaat lähtivät parempiin suihin (Antin ja hänen työkavereiden suihin…siksi Antille tuli joulukiloja) …no mutta ei sentäs roskiin paiskottu! 😀

10405237_10152167232842465_3091968252932224708_n

Samalla kaavalla kohti uutta vuotta! On aika purkaa kuusi ja valmistautua seuraavaan juhlaan. Käydään ostamassa ale-kinkku ja pidetään uv:na kinkkupeijaiset Antin kanssa. Kinkun kanssa ehkä vähän viiniä, ainakin glögiä. 😀

Mietin tässä uuden vuoden lupausta itselleni. En meinaa keksiä mitään hyvää taikka ns. tarpeellista lupausta. Yleensä ne liittyvät terveyteen. En tupakoi (paitsi sähköpölliä), en juurikaa juo alkoholia, liikun jo tarpeeksi, syön jo terveellisesti…tosin aina voin koittaa elää rennommin ja vähentää stressaamista…tai sitten lupaan, että annan kaikkeni siihen jotta pääsen ensi syksynä lavalle…tosin sen olen jo luvannut kun tähän kisahommaan ryhdyin…ehkä mä lupaan etten pura kisadietin aikana mahdollista pahaa oloa Anttiin jos sellainen tulee…en tiiä. Tai sitten en lupaa mitään, pysyn tämmösenä kuin oon. 🙂

Tässä kohtaa toivotan huikeeta ja hauskaa uutta vuotta koska todennäköisesti postailen seuraavan kerran ensi vuonna.

Loppuun loma hehkutus TJ 21 päivää ja kesä tulee! B)

Muista kirjautuminen
Unohtuiko salasana?
Luo oma blogi  Seuraava blogi